Suomen talouden suhdannekuva on suotuisa

Suomen talouden suhdannenousu jatkuu vuonna 2018. Valtiovarainministeriö ennustaa 18.6.2018 julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan talouskasvun kiihtyvän 2,9 prosenttiin tänä vuonna. Talouskasvun ennustetaan hidastuvan alle kahteen prosenttiin tulevina vuosina.

Suomen talous kasvaa 1,8 prosenttia vuonna 2019 ja 1,7 prosenttia vuonna 2020. Investoinnit tukevat talouskasvua edelleen, vaikka rakennusinvestoinnit vähenevät ensi vuonna. Viennin kasvu tasoittuu maailmankaupan kasvun mukaiseksi, ja nettoviennin vaikutus Suomen talouskasvuun pienenee. Kotitalouksien kulutuskysyntää rajoittaa se, että reaalisten käytettävissä olevien tulojen määrä ei kasva samaan tahtiin kuin aiemmin.

Hyvä suhdanne pienentää julkisen talouden alijäämää ja velkasuhdetta. Myös hallituksen päättämät menojen kasvua hillitsevät toimet vahvistavat julkista taloutta. Julkisen talouden rahoitusasema lähes tasapainottuu vuoteen 2020 mennessä, ja julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen painuu alle 60 prosentin ensi vuonna.

”Suomen suhdannekuva on suotuisa. Talous kasvaa ripeää vauhtia tänä vuonna. Sen jälkeen kasvu hidastuu. Häiriöt kansainvälisessä kaupassa ovat uhka, joka iskisi toteutuessaan kipeästi Suomen talouteen. Suotuisan suhdanteen aikana pitäisi rakentaa puskureita julkiseen talouteen vaisumpien aikojen ja ikävien yllätysten varalle.” toteaa ylijohtaja Mikko Spolander.

Rakennusinvestointien väheneminen hidastaa talouskasvua

Vuonna 2018 yksityiset kone- ja laiteinvestoinnit sekä investoinnit asuinrakennuksiin kasvavat nopeasti. Taustalla on kapasiteettipula, mikä näkyy teollisuuden ja rakentamisen suhdannekyselyissä. Investointien kasvun ennustetaan hidastuvan selvästi vuonna 2019. Tämä johtuu erityisesti uusien rakennushankkeiden aloitusten vähenemisestä. Lisäksi suurten metsäteollisuushankkeiden investointipäätöksiä on siirretty eteenpäin.

Ansiotason nousu ja työllisyyden koheneminen tukevat yksityistä kulutusta. Kotitalouksien reaalisesti käytettävissä olevien tulojen kasvu kuitenkin hidastuu inflaation kiihtyessä. Se hidastaa yksityisen kulutuksen kasvua.

Viennin kasvun odotetaan jatkuvan. Kone- ja laitevienti kehittyy suotuisasti, ja metsäteollisuuteen tehdyt investoinnit näkyvät viennissä. Tavaratuontia vauhdittaa ennustejaksolla vientiteollisuuden käyttämien välituotteiden tuonti.

Vahva talouskasvu ja reaalipalkkojen maltillinen kehitys ylläpitävät työvoiman kysyntää. Työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia on vielä niin paljon, että tarjonta ei rajoita mahdollisuuksia kasvattaa työllisyyttä. Yksittäisillä toimialoilla pula osaavasta työvoimasta voi muodostua kasvun esteeksi. Työllisyysaste nousee 72 prosenttiin vuonna 2019 ja edelleen 72,6 prosenttiin vuonna 2020.

Kuluttajahinnat nousevat 1,1 prosenttia vuonna 2018, ja inflaatio kiihtyy lähivuosina. Inflaatiopaineet pysyvät maltillisina, vaikka talouskasvun seurauksena tuotannontekijöiden kysyntä on lisääntynyt enemmän kuin tarjonta.

Maailmantalouden myönteinen kehitys jatkuu

Maailman BKT:n kasvu on nopeimmillaan kuluvana vuonna. Korkeasuhdanne jatkuu lähivuosina, mutta monet ennakoivat indikaattorit viittaavat maailmantalouden kasvun lievään hidastumiseen.

Myös maailmankaupan kasvu on nopeimmillaan kuluvana vuonna. Lähivuosina maailmankaupan kasvu hidastuu jonkin verran, mutta pysyy melko nopeana. Erityisesti nousevien talouksien merkitys korostuu. Maailmankaupan kasvun ja talouskasvun suhde laskee aavistuksen verran.

Talouskasvu vahvistaa julkista taloutta

Hyvä talouskasvu ja hallituksen päättämät menojen kasvua hillitsevät toimet vahvistavat julkista taloutta. Julkisen talouden alijäämä pienenee, ja velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee lähivuosina. Velkasuhde laskee 60 prosenttiin jo kuluvana vuonna ja alittaa 60 prosentin rajan ensi vuonna.

Valtionhallinto on julkisen talouden sektoreista kaikkein alijäämäisin. Valtion tulojen ja menojen välinen epätasapaino pienenee lähivuosina, kun valtion menojen kasvu on maltillista ja verotulot kasvavat hyvin. Valtionhallinto on silti edelleen alijäämäinen vuonna 2020.

Vaikka talouskasvu siivittää julkisen talouden vahvistumista, on julkinen talous pitkän heikon talouskehityksen kauden jäljiltä edelleen selvästi finanssikriisiä edeltänyttä aikaa haavoittuvammassa tilassa. Puskurit tulevien menopaineiden ja taantumien varalle ovat lähivuosina vielä hyvin ohuet talouskasvun jo hidastuessa. Väestön ikääntyminen luo paineita julkiseen talouteen ensi vuosikymmenellä, kun erityisesti hoito- ja hoivamenojen kasvu jatkuu nopeana.

Protektionismin lisääntyminen alentaa kasvumahdollisuuksia

Protektionismin lisääntyminen voi tulevaisuudessa hidastaa maailmantalouden kasvua. Kaupan rajoitteet vaikeuttavat yritysten toimintaa ja heikentävät kuluttajien luottamusta talouden kehitykseen.

Yhdysvaltojen asettamien teräs- ja alumiinitullien vaikutus Suomen vientiin on verraten pieni, sillä terästuotteiden vienti Suomesta Yhdysvaltoihin on melko vähäistä.

Laajemmalle levitessään kaupan esteiden pystyttäminen voi kuitenkin johtaa kysynnän kasvun hidastumiseen koko maailmassa. Kiristyvän protektionismin välilliset vaikutukset heijastuisivat luonnollisesti myös Suomen vientiin.

Taloudellinen katsaus, kesä 2018

Lisätietoja:

Ylijohtaja Mikko Spolander, puh. 02955 30006, mikko.spolander(at)vm.fi

Finanssineuvos Jukka Railavo, puh. 02955 30540, jukka.railavo(at)vm.fi (reaalitalous)

Finanssineuvos Marja Paavonen, puh. 02955 30187, marja.paavonen(at)vm.fi (julkinen talous)