Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Suomen talous ei saa vetoapua euroalueen vaihtotaseen ylijäämästä

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 7.11.2016 9.18
Kolumni

Suomen kilpailukyvyn on parannuttava ennen kaikkea rakenteellisin muutoksin. Viime kädessä vaihtotaseen tasapaino voidaan turvata valmistamalla kilpailukykyisiä tuotteita, kirjoittaa neuvotteleva virkamies Jussi Lindgren.

Euroalue on ulkoisesti ylijäämäinen talous. Vaihtotase on ollut ylijäämäinen jo vuodesta 2009, ja ylijäämä on jo noin 3,3 prosenttia euroalueen bruttokansantuotteesta. Trendin perusteella ylijäämä jatkaa paisumistaan.

Vaikka vaihtotase kasvaa, on ulkomainen nettovarallisuusasema vielä noin 900 miljardia euroa miinuksella. Siksi vaihtotaseen on hyvä pysyä ylijäämäisenä.

Jos kehitys jatkuu samansuuntaisena, ulkomainen nettovarallisuusasema tasapainottuu euroalueella ehkä 5–10 vuodessa. Kansainvälisen talouden suhdanteisiin vaikuttaa moni asia, joten suoraviivaiset ennusteet antavat vain suuntaa.

Euroalueen vaihtotaseen ylijäämä johtuu pitkälti Saksan ylijäämästä. Vaihtotase on alijäämäinen useissa euromaissa, myös Suomessa.

Ikääntyminen rasittaa vaihtotasetta

Ulkomainen nettovarallisuusasema ja vaihtotase mittaavat epäsuorasti myös kansantalouden ulkoista kilpailukykyä. Meillä on tämän mittarin näkökulmasta edelleen parannettavaa, sillä väestön ikääntyminen rasittaa vaihtotasetta yhä enemmän.

Tämä johtuu pääosin siitä, että kansantalouden kokonaissäästäminen vähenee, kun sosiaali- ja terveysmenot sekä eläkemenot kasvavat nopeasti. Lisäksi Puolustusvoimien isot materiaalihankinnat lisäävät kertaluontoisesti valtion velkaa.

Euron heikkenemisestä ei odotettavissa suurta apua

Euroalueen talousluvuista voi päätellä, että euron reaalinen valuuttakurssi on kutakuinkin oikealla tasolla ainakin maksutaseen näkökulmasta. Sen vuoksi Suomen vientisektorin ei kannata odottaa suurta apua euron heikkenemisestä.

Jos ulkomainen nettovarallisuusasema tasapainottuu, vaihtokurssiin voi kohdistua pikemminkin vahvistumispaineita. Ei voida myöskään sulkea pois sitä ikävää vaihtoehtoa, että euroalueelle iskee sellainen epäsymmetrinen sokki, joka nostaa korkotasoa samaan aikaan, kun Suomen kokonaistuotanto laahaa matalalla.

Kilpailukykyiset tuotteet turvaavat tasapainon

Kilpailukyvyn on parannuttava muuta kautta, rakenteellisesti. Viime kädessä vaihtotaseen tasapaino voidaan turvata valmistamalla kilpailukykyisiä tuotteita, joten innovaatiot ja markkinointi ovat tärkeässä roolissa. Vaihtotase tasapainottuu tarvittaessa myös tuonnin vähenemisen kautta.

Rahapolitiikka ja korkotaso lienevät saavuttaneet jo pohjansa euroalueella, sillä korkotaso rassaa jo pankkisektorin kannattavuutta eikä määrällistä keventämistä voida jatkaa loputtomiin ilman vaikutuksia joko pankkeihin tai eurojärjestelmän omaan rahoituskatteeseen.

Finanssipoliittista liikkumavaraa olisi Saksassa, mutta vientisektorimme ei voi tuudittautua myöskään tähän vetoapuun, sillä tasapainoinen budjetti lienee vahvasti ankkuroitu sikäläiseen talouspolitiikan filosofiaan.

Julkisessa taloudessa vähän liikkumavaraa

Suomessa julkisen talouden liikkumavara on pieni. Finanssipoliittista elvytystä voi olla riskialtista harjoittaa tosiasiallisesti valuuttamääräisessä velassa ja vailla varmaa tietoa finanssipolitiikan kerroinvaikutuksen suuruudesta.

Näyttääkin siltä, että monesti parjatulla kestävyysvajehuolilla oli paikkansa aikanaan. Vahva julkinen talous on edelleen vanhenevan väestömme ja köyhien paras turva.

Jussi Lindgren

neuvotteleva virkamies
jussi.lindgren(at)vm.fi, @Justicus1982

 
Sivun alkuun