FI SV EN

Talouskasvu hidastuu huippuvauhdista

Valtiovarainministeriö 14.9.2018 12.05
Tiedote
Talouskasvu hidastuu huippuvauhdista

Kuluvasta vuodesta 2018 on tulossa nykyisen suhdannevaiheen paras vuosi. Valtiovarainministeriö ennustaa 14.9. julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan talouskasvun kiihtyvän 3,0 prosenttiin tänä vuonna. Seuraavina vuosina Suomen talouden kasvu kuitenkin hidastuu runsaaseen 1½ prosentin vauhtiin.

Suomen talous kasvaa 1,7 prosenttia vuonna 2019 ja 1,6 prosenttia vuonna 2020. Investoinnit tukevat talouskasvua edelleen, vaikka rakennusinvestoinnit alenevat ensi vuonna. Viennin kasvu tasoittuu maailmankaupan kasvun mukaiseksi, ja nettoviennin vaikutus Suomen talouskasvuun pienenee. Kotitalouksien kulutuskysyntää rajoittaa se, että reaalisten käytettävissä olevien tulojen määrä ei kasva samaan tahtiin kuin aiemmin. Keskipitkällä aikavälillä vuosina 2021–2022 talouden arvioidaan kasvavan noin prosentin vuodessa, mikä vastaa talouden potentiaalisen tuotannon kasvuvauhtia.

Hyvä talouskehitys sekä hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet tasapainottavat julkista taloutta lähivuosina. Julkisen talouden rahoitusasema kääntyy ylijäämäiseksi vuosikymmenen taitteessa, ja velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee. 

”Talous puskee nyt eteenpäin suhdanteen huipulla. Työllisyys kasvaa nopeasti, ja julkinen talous vahvistuu. Lähivuosina pitää kuitenkin varautua selvästi vaisumpaan menoon. Toimia yhteiskunnassa olemassa olevien voimavarojen vapauttamiseksi täyteen käyttöön pitää jatkaa”, toteaa osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.

Työllisyys noussut ennätyslukemiin

Työllisyyden kasvu on alkuvuoden 2018 aikana ollut jopa nopeampaa kuin mitä taloudellisen aktiviteetin perusteella voisi olettaa. Työllisiä on tällä hetkellä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Työllisyysasteen trendi ylitti kesäkuussa vuoden 2008 suhdannehuipun lukemat ja oli 71,8 prosenttia. Vahvana jatkuva talouskasvu nostaa vuoden 2018 työllisten määrän 2,6 prosenttia edellisvuotta korkeammaksi. Talouskasvun hidastumisesta huolimatta työllisyyden kasvu jatkuu koko ennustejakson ajan ja työllisyysaste nousee 73 prosenttiin vuonna 2020.

Talouskasvun kiihtymistä selittää tänä vuonna se, että yritysten tuotanto-odotukset ovat myönteiset, rakennusinvestointien suurkohteiden rakentaminen jatkuu yhä ja palvelualojen myyntiodotukset ovat kohentuneet. Toisaalta kasvun rajoitteistakin on viitteitä. Yritykset kertovat kyselytutkimuksissa pulan ammattitaitoisesta työvoimasta ja tuotantokapasiteetista yleistyneen.

Vuonna 2019 kovin investointivaihe on ohitettu ja talouskasvu hidastuu. Rakennusinvestointien arvioidaan vähenevän lähivuosina, koska asuntotuotanto on noussut poikkeuksellisen korkealle tasolle. Myönnettyjen rakennuslupien määrä on laskenut viime vuoteen verrattuna. Yksityisten investointien kasvu jatkuu kuitenkin kohtuullisena. Suomessa on suunnitteilla useita erittäin mittavia investointihankkeita, erityisesti metsäteollisuudessa. Niiden oletetaan tukevan investointien kehitystä ennustejaksolla.

Yksityisen kulutuksen kasvua tukee ansiotason nousun lisäksi työllisyyden koheneminen. Palkkasumman sekä eläketulojen kasvu pitää kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvun nopeana. Reaalisesti kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu kuitenkin hidastuu, kun inflaatio kiihtyy. 

Maailmantalouden kasvu taittumassa

Korkeasuhdanne maailmantaloudessa jatkuu, mutta nopein kasvuvaihe on jo takana. Etenkin Euroopassa on merkkejä talouskasvun hidastumisesta. Työttömyys on kuitenkin vähenemässä, ja kuluttajien luottamus on vahvaa. Inflaatio on kiihtynyt kuluvan vuoden aikana, mutta pohjainflaatio on vielä hidasta. 

Yhdysvaltojen talous kasvaa nopeasti, ja työttömyys on erittäin vähäistä. Yksityinen kulutus on kannatellut maan talouskasvua. Inflaatio on kiihtymässä työllisyyden ja kulutuksen kasvun ansiosta, ja keskuspankin odotetaan jatkavan rahapolitiikan kiristämistä.

Maailmankaupan kasvu hidastuu ennustejaksolla. Erityisesti euroalueella kasvu jää vaatimattomaksi. Maailmankaupan kasvua tukevat kehittyvät maat. Öljyn hinta on noussut kuluvan vuoden aikana myönteisen talouskehityksen ansiosta, ja lähivuosina öljyn hinta nousee tuotantorajoitteiden ja vahvan kysynnän takia.

Maailmankaupan vahva kasvu luo hyvät näkymät Suomen viennille. Nettovienti pysyy kasvua tukevana, vaikka tuotantopanosten tuonti kasvaakin. Metsäteollisuuden investoinnit ja uuden kapasiteetin käyttöönotto kiihdyttävät jo viennin kasvua. Metsäteollisuuden suhteellisesti alhainen tuontipanosten osuus kohentaa nettoviennin kasvuvaikutusta.

Julkisen talouden rahoitus ei vahvistumisesta huolimatta lepää kestävällä pohjalla

Julkinen talous on viime vuosina vahvistunut selvästi hallitusohjelman mukaisten toimien ja hyvän suhdannetilanteen tukemana. Koheneminen jatkuu lähivuosina, ja julkinen talous tasapainottuu vuosikymmenen vaihteessa. Myös julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee. Hallituksen asettamat julkisen talouden velkaa ja rahoitusasemaa koskevat tavoitteet näyttävätkin pitkälti toteutuvan. 

Vaikka julkinen talous kokonaisuutena tasapainottuu, valtionhallinnon ja paikallishallinnon menot ylittävät edelleen tulot. Julkisen talouden sektoreista ainoastaan sosiaaliturvarahastot ovat ylijäämäisiä. Euromääräinen julkinen velka kasvaa siksi edelleen.

Julkisen talouden todellista kantokykyä arvioitaessa on katsottava suhdannekierron yli. Viime vuosien vahvistumisesta huolimatta julkisen talouden kyky kestää tulevia taantumia, ikäviä yllätyksiä ja menopaineita on yhä selvästi taantumaa edeltänyttä aikaa heikompi. Velkasuhde on edelleen 60 prosentin tuntumassa, ja rakenteellisesti eli suhdanteiden vaikutuksista puhdistettuna julkinen talous on alijäämäinen. 

Julkisen talouden kestävä rahoitus ei ole turvattu pitkällä aikavälillä. Väestön ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja, vähentää työikäisen väestön määrää ja heikentää talouden kasvumahdollisuuksia. Talouskasvusta julkiseen talouteen syntyvät tulot eivät tulevina vuosikymmeninä riitä nykyrakentein rahoittamaan julkisia palveluja ja etuuksia.

Kauppasota suurin uhka talouskasvulle

Riskit talousnäkymälle painottuvat aiempaa vahvemmin alasuuntaan. Keskeinen riski on kauppasodan kärjistyminen. Keskeisten talouksien väliset kaupan esteet vaikuttavat laajemmin kuin ensisilmäyksellä näyttäisi. Yksittäisen valtion asettamat tullit haittaavat mitä ilmeisimmin myös maan omaa teollisuutta. Kauppasodan yltyminen hidastaisi maailmankaupan ja siten myös maailmantalouden kasvua.

Kotitalouksien velkaantuminen suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin jatkuu edelleen. Tätä tukevat matala korkotaso, työmarkkinoiden myönteinen kehitys, sekä asuinrakentamisen vahva kasvu. Velkaantumisen ongelmat kuitenkin korostuvat, kun korkotaso aikanaan nousee ja kotitaloudet joutuvat tinkimään muusta kulutuksestaan.

Taloudellinen katsaus, syksy 2018

Tiedotustilaisuuden esitysmateriaali 

Lisätietoja:

Ylijohtaja Mikko Spolander, puh. 02955 30006, mikko.spolander(at)vm.fi
Finanssineuvos Jukka Railavo, puh. 02955 30540, jukka.railavo(at)vm.fi (reaalitalous)
Finanssineuvos Marja Paavonen, puh. 02955 30187, marja.paavonen(at)vm.fi (julkinen talous)