Talouskasvu jatkuu maltillisesti

Valtiovarainministeriö 17.6.2019 11.00
Tiedote

Talouskasvu jää tulevina vuosina viime vuosia maltillisemmaksi. Talous kasvaa 1,6 prosenttia vuonna 2019, ennustaa valtiovarainministeriö 17. kesäkuuta julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan.

Katsauksessa ennustetaan, miten talous tulee kehittymään vuosina 2019–2021. Lyhyen ajan talousnäkymien lisäksi arvioidaan keskipitkän aikavälin kehitystä vuoteen 2023 asti.

Maailmankauppa kasvaa ennustejaksolla aiempaa hitaammin, mikä heijastuu myös Suomen viennin kasvuun. Näkymät Suomen tärkeimmillä vientimarkkinoilla ovat heikentyneet, vaikka ensi vuodesta eteenpäin vientikysyntä kasvaakin taas nopeammin. Vuonna 2020 talouskasvu hidastuu 1,2 prosenttiin ja edelleen 1,1 prosenttiin vuonna 2021. Kes­kipitkällä aikavälillä vuosina 2022–2023 talouskasvu hidastuu alle yhteen prosenttiin.

Julkisen talouden rahoitusasema vahvistuu ensi vuonna mutta alkaa sen jälkeen vähitellen heikentyä. Myös julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy 2020-luvun alkuvuosina uudelleen kasvuun.

”Suomen talouden kasvu on vaimenemassa. Nopeampi kasvu ja korkeampi työllisyys vaatisivat tuhtia kysyntää maailmantaloudessa, maltillista kustannusten nousua Suomessa sekä tehokkaita toimia, joilla työn kysynnän ja tarjonnan kohtaanto paranee, rakenteellinen työttömyys alenee ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat aktivoituvat hakemaan töitä”, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.

Valtiovarainministeriön kesän kokonaistaloudellinen ennuste ei sisällä pääministeri Rinteen hallituksen hallitusohjelmassa linjattuja talouspoliittisia toimenpiteitä vuosille 2020–2023. Hallitusohjelman toimet huomi­oidaan ennusteessa sitä mukaa, kun niitä koskevat päätökset täsmentyvät ja niiden vaikutukset ovat nähtävissä.

Ulkomaankaupan näkymät heikkenevät

Vuonna 2019 viennin määrä kasvaa 2,9 prosenttia laivatoimitusten ajoituksesta johtuen. Muilla teollisuuden aloilla kasvu on vaatimatonta. Näkymät vientimarkkinoilla ja maailmantaloudessa heikentyvät, ja viennin kasvuvauhti hidastuu ennustejakson loppua kohti. 

Kauppataseen ylijäämä nousee ennustejakson loppupuolella lähes 1,5 miljardiin euroon, mutta palvelutase pysyy yli 2,5 miljardia euroa alijäämäisenä. Vaihtotase pysyy alijäämäisenä, sillä tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen alijäämä ei pienene.

Yksityisten investointien arvioidaan kääntyvän laskuun vuoden 2019 aikana, mutta julkiset investoinnit jatkavat kasvuaan. Muun talonrakentamisen kuin asuntojen kuten myös maa- ja vesirakentamisen kasvua lisäävät erityisesti julkiset investoinnit. Kuluvan vuoden vaatimattomasta kasvusta huolimatta tuotannollisten investointien kasvunäkymät ovat varsin valoisat, koska Suomessa on valmisteilla monia suuria miljardiluokan investointihankkeita.

Yksityisen kulutuksen kasvu pysyy vakaana. Kulutuksen kasvua tukee ansiotason nousu sekä työllisyyden koheneminen. Kotitalouksen käytettävissä olevien tulojen kasvu jatkuu nopeana.

Talouskasvun hidastuminen ja nimellispalkkojen nousu alkavat asteittain heikentää työllisten määrän kasvua. Työttömyysasteen aleneminen finanssikriisiä edeltävän suhdannehuipun lukemiin lisää työmarkkinoiden kireyttä, mikä puolestaan vahvistaa palkankorotuspaineita ja synnyttää talouteen työvoimakapeikkoja eli toimialoja, alueita ja ammattiryhmiä, joille ei löydy työntekijöitä tai töitä.

Työllisyysaste nousee 73,5 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä työikäisen väestön edelleen vähentyessä. Samalla työttömyysaste laskee 6,2 prosenttiin.

Työttömyysasteen alentuessa ja työvoimakapeikkojen lisääntyessä ansiotason nousun arvioidaan lähestyvän lähivuosina 2000-luvun keskimääräistä, noin kolmen prosentin vuosittaista kasvuvauhtia.

Inflaation odotetaan kokonaisuutena kiihtyvän vain vähän. Ansiotason nousun odotetaan vähitellen heijastuvan laajemmin hintoihin samalla, kun kulutuskysyntä kasvaa tasaisesti.

Maailmantalouden kasvu jatkuu hitaampana

Maailmantalouden kasvu hidastuu tänä vuonna huomattavasti viime vuodesta. Hidastuminen johtuu pitkälti USA:n ja Kiinan välisestä kauppakonfliktista, mikä on hidastanut myös maailmankaupan kasvua.

Euroalueen näkymät heikentyivät viime vuonna. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä talouskasvu oli kuitenkin odotuksia nopeampaa monessa eurooppalaisessa taloudessa. Kotimainen kysyntä ylläpitää kasvua keskeisissä talouksissa, vaikka viennin näkymät ovat vaatimattomammat. USA:n talouskasvu oli odotettua vahvempaa kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden lopun vaatimattomamman kehityksen jälkeen. Keskimäärin kasvu kuitenkin hidastuu viime vuodesta yksityisen kulutuksen vaikutuksen heikennyttyä.

Ilman uusia työllisyyttä vahvistavia toimia julkinen talous heikkenee

Kolme vuotta jatkunut hyvä suhdanne on kohentanut julkisen talouden tilaa. Julkisen talouden rahoitusasema vahvistuu edelleen ensi vuonna mutta alkaa sen jälkeen vähitellen heikentyä. Myös julkinen velka suhteessa brutto­kansantuotteeseen kääntyy vähitellen uudelleen kasvuun. Julkista taloutta heiken­tää väestön ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvu.

Julkisen talouden alijäämä kasvaa noin 2 miljardiin euroon vuoteen 2023 mennessä. Julkisen talouden sektoreista työeläkelaitokset ovat ylijäämäisiä, kun taas valtionhallinnon ja paikallishallinnon me­not ylittävät tulot. Valtionhallinnon ja paikallishallinnon yhteenlaskettu alijäämä kasvaa vuoteen 2023 mennessä jo lähes 5 miljardiin euroon.

Taloudellisessa katsauksessa on esitetty laskelma hallitusohjelman toimenpiteistä ja tavoitteista. Hallitusohjelmassa talouspolitiikan yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi asetetaan julkisen talouden tasapainottaminen normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa vuoteen 2023 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että hallitusohjelmassa tavoiteltu 75 prosentin työllisyysaste toteutuu hallituskauden aikana. Työllisyysasteen vahvistaminen puolestaan edellyttää merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, jotka lisäävät sekä työvoiman tarjontaa että kysyntää.

Kauppakonfliktien laajentuminen heikentäisi talouskasvua

USA:n kauppapolitiikan vaikea ennustettavuus korostaa maailmankaupan voimakkaan hidastumisen riskiä. Mahdollinen Britannian sopimukseton EU-ero heikentäisi Euroopan näkymiä. Italian talouspolitiikkaan liittyvät riskit voivat konkretisoitua euroalueella. Geopoliittisten jännitteiden kärjistyminen nostaisi raakaöljyn hintaa.

Pidemmällä ajalla kotimaisista riskeistä korostuu suurhankkeiden merkitys investoinneille. Jos suurhankepäätöksiä ei tehtäisi, investoinnit kasvaisivat huomattavasti vähemmän. Jos taas suurin osa hankkeista toteutuisi, investointiennuste olisi alimitoitettu.

Taloudellinen katsaus, kesä 2019

Tiedotustilaisuuden esitysmateriaali

Lisätietoja:

Ylijohtaja Mikko Spolander, puh. 02955 30006, mikko.spolander(at)vm.fi

Finanssineuvos Jukka Railavo, puh. 02955 30540, jukka.railavo(at)vm.fi (reaalitalous)

Finanssineuvos Marja Paavonen, puh. 02955 30187, marja.paavonen(at)vm.fi (julkinen talous)