Kolumni
Tavoitteena julkisen sektorin toimintauudistus

Valtiovarainministeriö 28.4.2017 14.31
Kolumni

Valtion ja kuntien on uudistettava omia toimintatapojaan paremmin tulevaisuuden tarpeita ja vaatimuksia vastaaviksi. Julkisen sektorin tehtävä on palvella kansalaisia, elinkeinoelämää ja muita yhteisöjä, kirjoittaa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen.

Helmikuussa 2016 hallitus päätti laajentaa reformin kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta miljardilla eurolla ulottumaan koko julkisen sektorin toimintaa. Nyt puoliväliriihessä hallitus teki lisälinjauksia siitä, millaisin uusin teemoin tämä JTS-miljardi on toteutettavissa vuoden 2029 loppuun mennessä.

JTS-miljardi on olennainen osa hallitusohjelman mukaista kymmenen miljardin euron kestävyysvajeen umpeen kuromista. Kustannussäästöjen rinnalle tärkeäksi elementiksi on nostettava julkisen sektorin uudistamisen tarpeet.

On selvää, että sekä valtion että kuntien on uudistettava omia toimintatapojaan paremmin tulevaisuuden tarpeita ja vaatimuksia vastaaviksi. Julkinen sektori ei ole itse itseään varten, vaan palvellakseen mitä parhaiten kansalaisia, elinkeinoelämää ja muita yhteisöjä. Julkisen sektorin palveluroolin ydintä on myös se, että julkisen sektorin eri osat -valtionhallinto virastoineen, kunnat ja 2019 alkaen maakunnat- toimivat hyvässä ja saumattomassa yhteistyössä keskenään.

JTS-miljardin toimeenpanosta on tehtävä työkalu julkisen sektorin toiminnan uudistamiseen. Valtiovarainministeriössä tehdyssä valmistelussa onkin viime kuukausina panostettu siihen, että haetaan sellaisia asiakokonaisuuksia, joissa valtio ja kunnat löytävät yhteisen polun tehdä asioita edullisemmin, mutta fiksummalla tavalla. Itse uskon toimintatapojen uudistamisessa enemmän porkkanoihin kuin kovaan keppilinjaan.

Uusien, kuntia koskevien toimenpiteiden osalta hallitus linjasi kuntien palveluihin liittyvien menojen kannustinjärjestelmästä, julkisen sektorin tilaohjelmista, kuntien ja valtion digitalisaation edistämisestä sekä yleisistä tuottavuussäästöistä.

Kuntien käyttötalousmenojen pienentämiseksi tarkoituksena on kannustaa kuntia sellaisiin toiminnallisiin muutoksiin ja hyvien käytäntöjen leviämiseen, jotka edistävät taloudellista tehokkuutta maakuntauudistuksen jälkeen kunnille jäävissä tehtävissä.

Näiden tehtävien kustannukset ovat nyt keskimäärin noin 2 400 €/asukas. Kustannuserot kuntien välillä ovat kuitenkin erittäin suuria, halvimmassa kunnassa pärjätään 1 500 €/asukas ja kalleimmassa kunnassa kuluu 3 600 €/asukas. Ero ei selity kokonaan tarve- tai olosuhdetekijöillä, vaan kuntien välillä on aitoja tehokkuuseroja.

Suunnitellussa kannustinjärjestelmässä kohdennetaan valtionosuusjärjestelmän sisällä rahaa uudelleen, mutta muutoksessa ei leikata rahoitusta valtionosuusjärjestelmästä.  Kannustimien kriteerit valmistellaan yhdessä kuntakentän kanssa ja uudistus tähtää toiminnallisen tehokkuuden parantamiseen vuodesta 2020 alkaen.

Tarkoitus on myös luoda yhdessä kuntien kanssa tilaohjelma, jolla kuntien tilatehokkuutta parannetaan, löydetään rakentamiseen kustannustehokkaat ja ammattimaiset mallit sekä voidaan paremmin ja nopeammin vastata sisäilmaongelmien aiheuttamiin tilaongelmiin.

Valtiovarainministeriö käynnisti viime vuonna digikuntakokeilun. Osana sitä julkaistiin helmikuussa selvitys kuntien digitalisaation säästö- ja tuottavuuspotentiaalista. Selvityksen perusteella on nähtävissä, että valtakunnallinen säästöpotentiaali on nopeasti toteutettavissa keinoissa noin 7—23 miljoonaa euroa. Hitaammin toteutettavien keinojen säästöpotentiaali on arviolta jopa 440—680 miljoonaa euroa.

Nyt osana julkisen sektorin toimintauudistusta luodaan kunnille työkalut oman digitalisaatiokehityksen arviointiin sekä digitoimien nopeaan edistämiseen kunnissa. Digitalisaation vauhdittamiseen pyritään myös löytämään kannuste-elementit yhteistyössä valtion ja kuntien kanssa.

Tässä kunta- ja uudistusministerin tehtävässä olen tullut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että julkisen talouden piirissä olevien on pystyttävä täysin saumattomaan yhteistyöhön kaikilla tasoilla. Tämä tarkoittaa yhteistä halua löytää kustannustehokkuutta, parempaa tuottavuutta, palveluhenkisyyttä ja uusien toimintatapojen ja prosessien uudistamista. Suurin nyt käsissä oleva haaste on, miten pystymme ottamaan digitalisaation suuret mahdollisuudet nopeasti yhteiseen käyttöömme.

Taustatietoa JTS-miljardista valtioneuvoston kanslian sivuilla

Anu Vehviläinen
Kunta- ja uudistusministeri

Anu Vehviläinen Hallintopolitiikka Julkisen hallinnon ICT Kunta-asiat