Tietojohtaja Irja Peltonen ja hankepäällikkö Arto Leinonen:
Tulorekisterin laajennus tukisi sosiaaliturvan uudistamista

Tulorekisteri voi tuoda paljon nykyistä suurempia hyötyjä, jos seuraava hallitus päättää sen jatkokehittämisestä. Tulorekisterin laajentaminen parantaisi sen hyödynnettävyyttä sosiaaliturvaa uudistettaessa.

Tulorekisterin ensimmäinen osuus otettiin onnistuneesti käyttöön vuodenvaihteessa. Jatkossa työnantajat ilmoittavat palkanmaksuja koskevat tiedot vain yhteen kertaan tulorekisteriin, kun tähän saakka tiedot on pitänyt ilmoittaa erikseen jokaiselle palkkatiedon käyttäjälle.

Tulorekisterin tietosisältö laajenee ensi vuoden alussa. Silloin rekisteriin ryhdytään keräämään tiedot maksetuista eläkkeistä ja muista etuuksista.

Myös tiedon käyttäjien mukaantuloa on vaiheistettu vastaavalla tavalla. Tämän vuoden alusta rekisterin tietoja käyttävät Verohallinto, Kela, Eläketurvakeskus, eläkelaitokset ja Työllisyysrahasto. Ensi vuoden alussa mukaan tulevat muun muassa työttömyyskassat, lakisääteistä vahinkovakuuttamista harjoittavat vakuutusyhtiöt, KEHA-keskukset, kunnat ja Tilastokeskus.

Laajapohjainen yhteistyö tuotti tulosta

Otimme tulorekisterin valmistelussa heti alkumetreiltä lähtien mukaan kaikki tulorekisterin keskeiset sidosryhmät. Niillä oli mahdollisuus osallistua keskeisten ratkaisujen ja määrittelyjen tekemiseen – niin lainsäädännössä kuin toiminnallisissa vaatimuksissa.

Pystyimme ottamaan tulorekisterin käyttöön sovitussa aikataulussa juuri siksi, että valmistelimme sitä yhdessä ja sitouduimme kaikki uudistukseen. Hyvät kokemuksemme sidosryhmäyhteistyöstä ovat varmasti hyödyksi, kun valmistellaan vastaavantyyppisiä yhteiskunnallisesti merkittäviä muutoshankkeita.

Kehittämistä jatkettava

Tulorekisteri ei ole vielä valmis. Sen mahdollisuuksia ei täysin hyödynnetä vielä ensi vuonnakaan, kun toinen vaihe otetaan käyttöön.

Tulorekisterin jatkokehittämisestä ja sisällön laajentamisesta on esitetty monenlaisia toiveita. Esillä on ollut muun muassa rekisterin tietosisällön laajentaminen pääomatuloihin. Toisaalta oikeusministeriön selvityksessä esitettiin positiivisen luottotietorekisterin perustamista tulorekisterin yhteyteen.

Molemmilla näistä ehdotuksista on kannatettavia tavoitteita. Ne olisivat toteutettavissa seuraavan hallituskauden aikana, jos niin halutaan ja päätetään. Kaikki mahdollisuudet tuskin realisoituvat ja kaikkea kehittämistä ei voida tehdä samanaikaisesti. Kehittämistä olisi kuitenkin edelleen määrätietoisesti jatkettava.

Ratkaisuja tarvitaan pikaisesti

Ratkaisuja kehittämisestä olisi hyvä tehdä jo heti seuraavan vaalikauden alussa, jotta työ voisi jatkua saumattomasti toisen vaiheen käyttöönoton jälkeen. Tulorekisterin jatkolaajennukset parantaisivat myös sen hyödynnettävyyttä sosiaaliturvaa uudistettaessa.

Tulorekisteristä saatavat hyödyt ovat kiistattomia, mutta ne eivät toteudu täydessä mittakaavassa, ellei rekisterin kautta ole saatavissa kaikkia verotuksessa ja toimeentulon arvioinnissa tarvittavia tulotietoja.

Tulevaisuus on tehtävä yhdessä.

Irja Peltonen

Tietojohtaja

Arto Leinonen

Hankepäällikkö