Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Valtioneuvoston verkkosivusto uudistuu. Sivustolla saattaa olla toimimattomia linkkejä, tilapäisiä häiriöitä ja puutteita.

Työ 2.0: Sata tarinaa työstä valtiolla
Tuomo Vuorinen ja Karolina Lehto: Innovatiivisia hankintoja valtionhallintoon

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 20.7.2018 11.00
Uutinen
Tuomo Vuorinen ja Karolina Lehto.
Karolina Lehto ja Tuomo Vuorinen

VM:n alaisuudessa oleva valtion yhteishankintayksikkö Hansel kannustaa sekä budjettitalouden sisällä olevia virastoja että valtion osakeyhtiöitä innovatiivisiin hankintoihin. Innovatiivisilla hankinnoilla voidaan tarkoittaa paitsi innovatiivista tapaa tehdä hankintoja, myös itse hankinnan kohteena olevan tuotteen tai palvelun innovatiivisuutta. Innovatiivisuus konseptina painottuu Hanselin asiakkaiden omiin kilpailutuksiin joissa Hansel on mukana, vaikka myös yhteishankintamenettelyssä innovatiivisuudella on sijansa.

Sekä Tuomo Vuorinen että Karolina Lehto Hanselilta painottavat sitä, että lain mahdollistamat hankintamenettelyt eivät ole esteenä tietynlaisten hankintojen tekemiseen. ”Kaikkiin tapauksiin löytyy hankintamenettely, kun vain on tahtotila siitä, että halutaan tietynlainen vaikuttavuus”, painottaa Vuorinen.

Esimerkiksi suunnittelukilpailulla toteutetusta hankinnasta on tullut Hanselille paljon kysymyksiä. Sekä Vuorinen että Lehto kuitenkin painottavat tavoitteen määrittelyä yksittäisen menetelmän suosimisen sijaan. ”Avain on koko ajan siinä, että hankintaa ei speksata puhki. Monesti hankintoja on tehty määrittelemällä tuhansia rivejä yksityiskohtaisia vaatimuksia. Siitä ajatusmaailmasta pitäisi päästä irti ja lähteä pikemminkin lopputuloksesta liikkeelle”, Lehto tähdentää.

Esimerkkinä uudella tavalla tekemisestä toimii Uudenmaan ELY-keskus, joka on pilotoinut tulosperusteista työllistämistä Uudenmaan ja Pirkanmaan TE-toimistoissa. Kokeilussa yksityisille palveluntuottajille maksettava korvaus perustui palvelun tuloksellisuuteen.

Kun Hansel tukee hankintojen tekemisessä, voi kyse olla siitäkin, että autetaan myös hankintatarpeen jäsentämisessä.  ”Esimerkiksi jos joku haluaa hankkia auton itselleen, niin äkkiseltään ajatellaan, että määritellään auto, vaikka voitaisiin määritellä tarve, eli liikkumistarve. On ymmärrettävää, ettei aina mietitä riittävästi taustalla olevaa tarvetta tai haastetta, vaan ajatellaan heti, että pitää tehdä määrittelyt”, Vuorinen selventää. Uuteen ajattelumalliin siirtyminen voi aiheuttaa aluksi hämmennystä, mutta ennen kaikkea oivallusta uudesta tavasta tehdä asioita.

Sekä Lehto että Vuorinen painottavat hyvien esimerkkien ja uskalluksen tekemistä hankinnoissa. He kannustavat pilotoimaan ja kokeilemaan uusia toimintatapoja aluksi pienemmillä kohteilla, jolloin saadaan oppia ja kokemusta tavoiteperustaisista hankinnoista.

Hallintopolitiikka Työ 2.0 Valtio työnantajana Valtiovarainministeriö
 
Sivun alkuun