Tuottavuutta edistetään robotiikan, tekoälyn tai muiden nousevien teknologioiden avulla
Valtion virastoja kannustetaan yksinkertaistamaan ja automatisoimaan prosessejaan. Ministeriöillä, virastoilla ja laitoksilla on mahdollisuus hakea erityisrahoitusta tuottavuutta edistäviin hankkeisiin. Kehittämistyön tueksi tarkoitettu uusi rahoitushaku käynnistyy 10.9.2018 ja se päättyy 15.11.2018.
Rahoitusta voivat hakea kaikki valtion virastot. Investoinnit voivat olla myös useamman toimijan yhteistyönä toteutettavia. Hankkeiden rahoittamiseen on varattu enintään 6 miljoonaa euroa edellyttäen, että eduskunta myöntää kyseisen määrärahan. Rahoitusta jaetaan kuitenkin enintään niin kauan kuin varattua määrärahaa on käytettävissä. Hakukriteereitä on päivitetty aiemman haun ja valmisteilla olevan investointien ohjausmallin lausuntopalautteen perusteella.
Kokeilut ja ideoiden edelleen kehittäminen mukaan rahoitushakuun
Erityisrahoitushaulla rahoitetaan valmiiksi suunniteltuja ja heti toimeenpantavia hankkeita. Rahoitushausta on mahdollista hakea myös rahoitusta uuden toimintamallin tai teknologiaratkaisun toiminnan todentamiseen tähtääviin hankkeisiin.
Erityisrahoitus tukee hallitusohjelman tavoitetta vahvistaa julkista taloutta ja hyödyntää täysimääräisesti digitalisaatiota sekä edistää valtionhallinnon tuottavuutta. Tekoälyohjelman ohjausryhmä esitti tavoitteeksi lokakuussa 2017 julkistetussa Suomen tekoälyn aika –raportissa, että Suomi olisi tekoälyn soveltamisen kärkimaa. Valtiovarainministeriö tukee rahoitushaulla tätä tavoitetta.
”Kansalainen hyötyy hallinnon digitalisaatiosta sujuvampana ja nopeampana asiointina, kun eri viranomaisten erilliset palvelutapahtumat pyritään saamaan asiakkaan kannalta sujuviksi palveluketjuiksi. Digitalisaatio ei siis suinkaan tarkoita pelkkää uutta tekniikkaa. Hallinnon tuottavuus kasvaa, kun saadaan robotiikkaa hoitamaan rutiinityötä”, toteaa valtiovarainministeri Petteri Orpo.
”Haluamme tarjota mahdollisuuden rohkeasti kokeilla ja edistää sellaisten ideoiden edelleen kehittämistä, jotka ovat nopeasti toimeenpantavissa ja joiden hyötypotentiaali on merkittävä.”, sanoo kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen.
Investointijohtoryhmä käsittelee hakemukset
Kesäkuussa 2018 asetettu investointijohtoryhmä käsittelee hakemukset. Investointijohtoryhmän puheenjohtajana toimii valtiovarainministeriön ylijohtaja, ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen.
Investointien uuden ohjausmallin tavoitteena on lisätä valtion talousarviosta rahoitettavien digi-investointien valmistelun läpinäkyvyyttä sekä mahdollistaa aikaisempaa joustavammin investointien käynnistäminen tarpeiden mukaan. Ohjausmallin myötä investointien kohdentaminen, toteutuksen koordinointi ja hyötyjen saavuttaminen tehostuvat. Tarkoituksena on, että investoinnit edistävät erityisesti poikkihallinnollisuutta, asiakaslähtöisyyttä ja tuottavuutta.
”Tavoitteena on, että uudenlainen käytäntö ja investointijohtoryhmä tukisivat laajemminkin investointiajattelun kehittymistä koko julkisessa hallinnossa”, jotta uudistusten toimeenpanoa ja uusien teknologioiden hyödyntämistä voidaan kiihdyttää”, kertoo ministeri Vehviläinen.
Tuottavuutta edistettävillä robotiikan, tekoälyn ja muiden nousevien teknologioiden hankkeilla toteutetaan samalla myös hallituksen päättämää JTS-miljardia eli kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin toimintauudistusta. JTS-miljardin tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta miljardilla eurolla 2020-luvun loppuun mennessä. Valtion kaikille hallinnonaloille on asetettu toimintamenoja koskeva tuottavuustavoite osana JTS-miljardin kokonaisuutta.
Lisätietoja ja hakuun liittyvä materiaali rahoitushaun verkkosivulla (vm.fi/robohaku2018)
Lisätietoja
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen erityisavustaja Tuomas Vanhanen, p. 02955 30216
Valtiovarainministeri Petteri Orpon erityisavustaja Mikko Kortelainen, p. 050 301 8334
Erityisasiantuntija Mari Fallström, etunimi.sukunimi(at)vm.fi, p. 0295530498
Tekoälyä ja ohjelmistorobotiikkaa valtionhallintoon (uutinen 30.4.2018)
Valtio vauhdittaa tekoälyn ja robottien käyttöönottoa investointirahalla (tiedote 15.12.2017)
Käsitteitä:
Robotti on ohjelmisto, joka kykenee käyttämään eri sovelluksia käyttöliittymätasolla samaan tapaan kuin ihmiset niitä käyttävät.
Ohjelmistorobotti jäljittelee ihmisen työtä toistuvissa prosesseissa nykyisillä ohjelmistosovelluksilla.
Robotti voidaan kouluttaa muutamassa viikossa opettamalla niille ihmisen tekemää työtä ja prosessien työn kulkuja.
Koulutettuja robotteja voidaan uudelleen hyödyntää myös toisissa prosesseissa.
Robottien avulla voidaan vähentää inhimillisiä virheitä ja parantaa toiminnan laatua.
Tekoäly eli keinoäly on tietokone tai tietokoneohjelma, joka kykenee älykkäiksi laskettaviin toimintoihin. Tekoälyn tarkempi määrittely on avoin, koska älykkyyttä itsessään on vaikea määritellä. Tekoälyn avulla koneet, laitteet, ohjelmat, järjestelmät ja palvelut voivat toimia tehtävän ja tilanteen mukaisesti järkevällä tavalla.