Valtiovarainministeriön talousennuste vuodelle 2018 piti hyvin paikkansa
Valtiovarainministeriö julkaisi tänään 21. toukokuuta ennustepoikkeamaraportin. Raportissa tarkastellaan, miten valtiovarainministeriön talousennuste vuodelle 2018 vastasi toteutunutta talouskehitystä. Bruttokansantuotteen kasvuksi ennustettiin 2,1 prosenttia, mutta kasvu oli maaliskuun 2018 tietojen perusteella 2,3 prosenttia. Kokonaisuudessaan ennuste piti hyvin paikkansa.
Ennustepoikkeamaraportissa tarkastellaan valtiovarainministeriön edellisen vuoden syksynä julkistamaa talousennustetta, joka toimii pohjana seuraavan vuoden valtion budjetille. Talousennuste vuodelle 2018 julkistettiin syksyllä vuonna 2017, ja ennuste toimi vuoden 2018 budjetin pohjana.
Nyt julkaistussa ennustepoikkeamaraportissa tarkastellaan ennusteen keskeisimpiä muuttujia, kuten taloudelliseen aktiviteettiin vaikuttavia kysyntäeriä, julkista taloutta, työllisyyttä, työttömyyttä ja inflaatiota.
Tilastokeskus julkaisi maaliskuussa 2019 alustavan arvionsa kansantalouden tilinpidon tiedoista vuodelta 2018. Nämä luvut tulevat kuitenkin vielä tarkentumaan, mikä vaikuttaa merkittävästi myös valtiovarainministeriön arvioiden osuvuuteen.
Ennustepoikkeamat keskimääräistä pienempiä
Maailmantaloudessa elettiin suhdannehuippua vuonna 2018, mutta vuoden lopulla tapahtui käänne hitaampaan kasvuun. Valtiovarainministeriön syksyllä 2017 tekemä arvio vuoden 2018 maailmantalouden kasvusta oli hyvin lähellä toteutunutta kasvua.
Viennin kasvu jäi jälkeen sekä vientimarkkinoiden että maailmankaupan kasvusta ja oli vain 1,5 prosenttia syksyllä 2017 ennustetun 3,7 prosentin sijaan. Ennustepoikkeama oli 2,2 prosenttiyksikköä, mikä on kuitenkin viennin tapauksessa varsin keskimääräinen. Vienti siis väheni selkeästi vuonna 2018 toisin kuin ennustettiin. Viennin ennustepoikkeamaan vaikuttavat maailmankaupan hitaampi kasvu, ennustettua heikompi kehitys useilla toimialoilla sekä laivatoimituksien ajoitukset.
Yksityistä kulutusta koskeva ennuste piti paikkansa. Syksyllä 2017 yksityisen kulutuksen arvioitiin kasvavan 1,4 prosenttia, ja toteutunut kasvu oli arvion mukainen, 1,4 prosenttia. Toisin kuin arvioitiin, yksityisen kulutuksen kasvu vuonna 2018 perustui enemmän käytettävissä olevien tulojen nousuun kuin säästämisen vähäisyyteen.
Investointien ennustettiin kasvavan enemmän. Syksyn 2017 investointiennuste, 3,7 prosenttia, enteili toteutunutta 3,2 prosenttia hieman vahvempaa kasvua. Yksityisten investointien arvioitiin kasvavan 4 prosenttia, mutta toteutunut kasvu oli tätä matalampi 3,3 prosenttia. Julkisten investointien arvioitiin kasvavan 2,1 prosenttia, mutta toteutuma oli 3,0 prosenttia.
Rakennusinvestointien ennustettiin kasvavan hyvin, joskin kasvua aliarvioitiin. Toisaalta kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien kasvuprosentti yliarvioitiin huomattavasti. Myös tutkimus- ja kehittämisinvestointien suunta ennustettiin oikein, mutta kasvu arvioitiin liian suureksi.
Työllisyyden kasvu poikkeuksellisen nopeaa
Syksyllä 2017 työllisten määrän ennustettiin kasvavan 0,8 prosenttia vuonna 2018 ja työttömyysasteen ennustettiin olevan 8,1 prosenttia. Toteutunut työllisyyden kasvu oli 2,7 prosenttia ja työttömyysaste 7,4 prosenttia. Ennustettu työllisyyden kasvu oli uskottava suhteessa ennusteen laadintahetken talouskasvuennusteeseen, mutta työllisyys kasvoi selvästi ennustettua enemmän.
Vuoden 2018 nopea työllisyyden paraneminen suhteessa talouskasvuun on erittäin harvinaista. Vuoden 1975 jälkeen työllisyyden kasvuvauhti on vain kerran aikaisemmin ylittänyt bruttokansantuotteen (BKT) kasvuvauhdin talouden kasvaessa. Tämä tapahtui vuonna 2008, jolloin työllisyys kasvoi 2,2 prosenttia ja BKT 0,7 prosenttia.
Valtiovarainministeriön inflaatioennuste vuodelle 2018 oli syksyn 2017 ennusteessa 1,5 prosenttia, kun toteutunut luku kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna oli 1,1 prosenttia. Ennustepoikkeamaan vaikuttivat useat tekijät. Energian ja elintarvikkeiden hinnat nousivat odotuksia nopeammin. Vastaavasti palveluiden hintojen nousu oli odotuksia hitaampaa ja tavaroiden hinnat laskivat, kun ennusteessa niiden odotettiin nousevan maltillisesti. Palveluiden ja tavaroiden suuren merkityksen vuoksi inflaatio jäi kokonaisuutena ennustettua pienemmäksi.
Julkisen talouden tila ennustettua parempi
Vuoden 2017 syksyllä julkisyhteisöjen velkasuhteeksi ennakoitiin 61,9 prosenttia. Toteutunut velkasuhde osoittautui 3,0 prosenttiyksikköä pienemmäksi, 58,9 prosentiksi. Tähän vaikutti se, että valtionvelka jäi ennustettua pienemmäksi, kun taas paikallishallinnon ja sosiaaliturvarahastojen velka osoittautui hieman ennustettua suuremmaksi. BKT:n nopeampi nimellinen kasvu pienensi velkasuhdetta noin 0,3 prosenttiyksikköä.
Valtion velkasuhteen ennustepoikkeamaan vaikutti se, että velkaa otettiin vuoden 2017 ja 2018 lopussa odotettua vähemmän. Vuonna 2018 velkaa otettiin odotettua vähemmän muun muassa suurien yksittäisten ennakoimattomien tuloerien, kuten vientiluoton takaisinmaksun ja osakemyyntitulojen, vuoksi. Suhdannevaihtelut heijastuvat selvimmin valtiontalouteen erityisesti verotulojen suuren suhdanneherkkyyden vuoksi.
Julkisyhteisöjen rahoitusasema vuonna 2018 oli ennustettua parempi, noin −0,7 prosenttia, verrattuna ennustettuun −1,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen.
Taloudellinen katsaus, syksy 2017
Lisätietoja:
Finanssineuvos Jukka Railavo, puh. 02955 30540, jukka.railavo(at)vm.fi
Valtiovarainministeriö laatii kokonaistaloudellisia ennusteita talouspoliittisen päätöksenteon tueksi neljästi vuodessa. Ministeriö arvioi ennusteitaan kerran vuodessa julkaistavassa ennustepoikkeamaraportissa. Ennustepoikkeamaraportissa tarkastellaan edellisen vuoden syksynä tehtyä ennustetta, joka toimii pohjana seuraavan vuoden valtion budjetille. Myös Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi säännöllisesti ministeriön kokonaistaloudellisia ennusteita osana finanssipolitiikan valvontaa. Se on tehnyt arviointia julkisen talouden suunnitelmasta annetun asetuksen perusteella vuodesta 2017 lähtien.