Finanssineuvos Katju Holkeri:
Vanhus saa unohtaa – hallinto ei

Valtiovarainministeriö 11.12.2019 14.08
Kolumni
Katju Holkeri kasvokuva

Miten paljon ikäväestöllä on oikeasti mahdollisuus olla mukana, kun palveluja ja hallintoa kehitetään? Vanhukset ovat kirjava joukko aivan kuten nuoretkin ovat. Väestön vanhetessa vanhemmat ikäluokat kasvavat. Esimerkiksi yli 90-vuotiaita on koko ajan enemmän. Juuri eläköityneen 65-vuotiaan näkökulma julkisten palvelujen kehittämiseen ei välttämättä ole sama kuin yli 90-vuotiaan muistisairaan.

Kaikki ikäihmiset eivät aina pysty osallistumaan eikä kenenkään ole pakko osallistua. Tärkeää on, että kaikille on olemassa mahdollisuuksia osallistua.

Vanhusneuvostot koko ikäväestön asialla

Vanhusneuvostoja on kaikissa kunnissa, mutta niiden toiminnassa on eroja. Samoin on eroa siinä, miten kunnat suhtautuvat vanhusneuvostoihinsa. Saako neuvosto olla aidosti mukana kunnan toiminnassa vai onko se enemmän irrallaan ja omillaan? Marraskuussa järjestetyn vuotuisen vanhusneuvostopäivämme tavoitteena on tuoda eri kuntien neuvostojen jäseniä yhteen. Näin neuvostot voivat jakaa parhaita käytäntöjä ja kehittää yhdessä toimintaansa. Tärkeä kehittämisen kohde on, miten koko ikäväestön ääni saadaan paremmin kuuluviin kunnissa.

Vanhusväestön ääni myös järjestöjen kautta

Ongelmana on, että vieläkin usein eri kyselyjen taustamuuttujissa ikäihmisten luokkia on vain yksi: 65 vuotta ja yli. Siinä luokassa ovat sitten kaikki 65-vuotiaista yli 100-vuotiaisiin. Ja tietoja ei edes aina kerätä vanhemmilta ikäluokilta, vaan tiedonkeruu saattaa päättyä 70-vuotiaisiin.

Vanhusjärjestöjen kautta julkisten palvelujen kehittämistyöhön on mahdollisuus saada tietoa ja ikäihmisten näkemyksiä.  Ministeriöiden työssä tärkeä rooli on järjestöjen kanssa käytävällä vuoropuhelulla. Ensi vuonna 2020 pilotoimme kansalaisjärjestöakatemiaa. Se on tapaaminen, jossa päivitetään ministeriöiden väen osaamista kansalaisjärjestöjen toiminnasta. Tarkoituksena on auttaa löytämään lisää vuoropuhelun ja yhteydenpidon mahdollisuuksia.

Sukupolvien välinen yhteistyö ja tasa-arvo

Avoimuuden ja osallisuuden edistämisessä olemme halunneet tukea myös nuorisovaltuustojen ja vanhusneuvostojen yhteistyötä. Viimeksi tällainen päivä oli Kouvolassa syyskuussa. Myös kansainvälisessä kehittämistyössä olemme halunneet pitää esillä sukupolvien välistä yhteistyötä. Helsingin vanhusneuvoston puheenjohtaja Laura Varjokari osallistui marraskuun puolivälissä nuorten osallisuutta koskeneeseen OECD:n kokoukseen. Hän korosti, miten monet huolet, kuten asumiskysymys ovat yhteisiä nuorille ja vanhoille. Nuorilla on huoli pääsystä ensimmäiseen omaan kotiin. Vanhuksilla huoli siitä, miten rahoittaa kodin lähestyvä putkiremontti tai miten pärjätä hissittömässä talossa.

Yhteinen tulevaisuus

Lainaan lopuksi Vantaan vanhusneuvoston puheenjohtajaa Jussi Särkelää: ”Ikäihmiset ovat rakentaneet hyvinvointi-Suomen. Tänä aikana yhteiskunnassa on tapahtunut valtava tekninen kehitys ja tapojen uusiutuminen sekä kulttuurinen murros. Tämän päivän ikäihmiset ovat tottuneet opettelemaan uusia asioita. Yksinomaan tästä syystä ikäihmiset kantavat vanhusviisautta”.

Myös vanhuksilla on tulevaisuus. Muistetaan se. Julkisen hallinnon strategia on myös ikäihmisten strategia.

Katju Holkeri
Finanssineuvos
@HoKatju

Hallintopolitiikka Valtiovarainministeriö