Ylijohtaja Sami Yläoutinen:
VM voitti ennustekilpailun – oliko ennuste siis viime vuoden paras?

Valtiovarainministeriö 8.6.2017 12.59
Kolumni

Ennuste on paljon muutakin kuin yksi luku, jonka hyvyys voitaisiin mitata desimaalien tarkkuudella, kirjoittaa ylijohtaja Sami Yläoutinen.

Jyväskylän yliopisto on järjestänyt talousennustajien kilpailun vuodesta 1998. Kilpailussa vertaillaan eri talousennustajien osumatarkkuutta tarkasteluvuoden talouskehityksen ennustamisessa. ”Tarkin”, eli ”paras” ennustaja saa palkintokaappiinsa kristallipallon muotoisen pokaalin.

Valtiovarainministeriön (VM) kansantalousosastolla oli kunnia saada parhaan ennustajan titteli vuotta 2016 koskeneesta ennusteesta. Tarkoittaako tämä siis, että VM:n ennuste oli viime vuoden ”paras”? Ja toisaalta, koska edellinen palkinto napsahti vuoden 2002 ennusteesta, ovatko ennusteemme tällä välillä olleet ”huonoja”?

Näin yksinkertaista ennusteiden hyvyyden arviointi ei ole. Ehkä on tarpeen pohtia hieman, mikä tekee ennusteesta ”hyvän”. Nostan esille neljä näkökohtaa:

  1. Ennusteen laatijalla tulee olla lähtökohtana pyrkimys harhattoman ennusteen tekemiseen. Esimerkiksi lähestyvät vaalit saattaisivat olla kannustin esittää talouden näkymät tarpeettoman myönteisinä. Hankalaksi koettujen talousuudistusten tekemistä voisi joistain lähtökohdista puolestaan edesauttaa perusteettoman synkkä näkemys tulevaisuudesta. Ennustetta ei tule valjastaa palvelemaan tämänkaltaisia ulkoisia motiiveja. Jos näin tehtäisiin, talouspolitiikan mitoitus muodostuisi lähtökohtaisesti vääräksi. Näin on etenkin VM:n ennusteen tapauksessa, sillä sitä käytetään budjetin laadinnan pohjana. Samasta syystä ennusteen realistisuus on erityinen hyve ennusteidemme kohdalla.
  2. Ennusteen tulee olla sisäisesti johdonmukainen. Taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja ennustetta laadittaessa on erityisen tärkeää huolehtia, etteivät sen osat riitele keskenään.  Samoin on huolehdittava siitä, että ennusteessa otetaan huomioon ainoastaan niiden toimien vaikutukset, joista on olemassa selkeä päätös, joilla on laskettavissa oleva vaikutus. Höttöisille toiveille rakentuvia toimia ei tule ennusteessa huomioida.
  3. Ennuste tulee raportoida läpinäkyvästi. Ennustenumeroiden kyllin yksityiskohtaisen esittämisen lisäksi on tärkeää tuoda selkeästi esille ennusteen taustalla olevat oletukset. Esimerkki tällaisesta on VM:n kesän 2016 ennuste, jolloin jouduttiin ottamaan kantaa tulevaan Britannian EU-eroa koskevaan kansanäänestykseen. Tuolloin ennusteen yhteydessä todettiin: ”Ennusteessa ei ole sisällä Brexit-vaihtoehtoa.” Jos Brexit olisi otettu ennusteeseen sisään, muun muassa kansainvälinen talouskehitys olisi luultavasti esitetty heikompana.
  4. Ennusteeseen väistämättä liittyvät epävarmuudet tulee tuoda selkeästi esiin. Ennuste pyritään lähtökohtaisesti laatimaan niin, että riskit kumpaankin suuntaan ovat yhtä suuria. Ennuste voi siis muodostua liian ruusuiseksi tai synkäksi yhtä suurella todennäköisyydellä. On kuitenkin erittäin epätodennäköistä, käytännössä mahdotonta, että ennusteen kaikki osat osuisivat täysin kohdalleen. Taloudessa voi tapahtua jotain sellaista, mitä ei kyetty ennakoimaan ennustetta laadittaessa. Tällöin ennusteen käyttäjällä on hyvä olla käsitys näiden riskien suuruudesta tai vaihtoehtoisista kehityskuluista. Esimerkiksi talouspolitiikasta päätettäessä on tarpeen ymmärtää, kuinka herkkä julkisen talouden rahoitusasema on reaalitalouden muutoksille.

Ennuste on siis paljon muuta kuin yksi luku, jonka hyvyys voitaisiin mitata desimaalien tarkkuudella. Ennusteen tarkoituksena on muodostaa realistinen ja johdonmukainen käsitys tulevasta talouskehityksestä, joka puolestaan muodostaa pohjan esimerkiksi verotulojen ja siten finanssipoliittisen liikkumavaran arvioinnille.

Maailma on monimutkainen kokonaisuus ja ennuste voi osua tai olla osumatta oikeaan lukuisista eri syistä. Siksi on tärkeää tuoda julki ennusteeseen liittyviä epävarmuuksia. Erityisen hankalaa ennusteen laatiminen on pienen ja avoimen kansantalouden, kuten Suomen, tapauksessa, jossa talouskehityksessä voi esiintyä odottamattomia vaihteluita meistä riippumattomista syistä.

VM:n voitto ennustekilpailussa on tervetullut uutinen. Niin ovat myös viimeaikaiset merkit taloustilanteen piristymisestä.

Kummastakaan ei kuitenkaan kannata innostua liikaa. Ennusteet voivat jatkossa mennä pieleen ja noususuhdannetta seuraa laskusuhdanne.

Sami Yläoutinen

Ylijohtaja, talouspolitiikan koordinaattori
sami.ylaoutinen(at)vm.fi
Twitter: @SYlaoutinen

  

Talousnäkymät