Suomi esitteli työtä EU:n strategisen ohjelman jalkauttamiseksi

EU2019FI 18.10.2019 11.49 | Julkaistu suomeksi 18.10.2019 klo 12.35
Uutinen

Eurooppa-neuvosto keskusteli EU:n strategisen ohjelman 2019–2024 jatkotyöstä Brysselissä 18. lokakuuta. Suomi on ensimmäisenä puheenjohtajavaltiona jalkauttanut kesäkuussa sovitun ohjelman prioriteetteja neuvoston työhön. Pääministeri Antti Rinne esitteli EU-johtajille, miten tässä on edistytty.

Komission tuleva puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi suunnitelmistaan ohjelman painopisteiden toimeenpanemiseksi.

Pääministeri Rinne keskittyi esityksessään neljään kokonaisuuteen, joissa kansalaiset odottavat tuloksia ja jotka edellyttävät jatkotoimia uudelta komissiolta. Näitä teemoja ovat oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, hybridiuhkien torjunta, kestävä kasvu ja EU:n globaali ilmastojohtajuus.

Teemat ankkuroituvat EU:n strategiseen ohjelmaan, jossa on seuraavat neljä painopistealuetta EU:n tulevalle työlle:

  • Kansalaisten ja vapauksien suojelu
  • Vahvan ja elinvoimaisen taloudellisen perustan kehittäminen
  • Ilmastoneutraalin, vihreän, oikeudenmukaisen ja sosiaalisen Euroopan rakentaminen
  • Euroopan etujen ja arvojen edistäminen maailmassa

Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen

Kuva havainnollistaa oikeusvaltioperiaatetta turvallisen ja vauraan EU:n perustana. Oikeusvaltioperiaatetta vahvistavat vuoropuhelu, yhteys EU:n budjettiin ja yhteistyö.

Oikeusvaltioperiaate on yksi EU:n yhteisistä arvoista, jotka muodostavat perustan vapaudelle, turvallisuudelle ja vauraudelle Euroopassa.

”Oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät ongelmat yhdessä jäsenvaltiossa aiheuttavat haittaa koko unionin toiminnalle”, pääministeri Rinne muistutti puheessaan.

Suomi on puheenjohtajakaudellaan pyrkinyt löytämään tehokkaampia keinoja tunnistaa ja ehkäistä mahdollisia ongelmia jo varhaisessa vaiheessa. Keinoja ovat muun muassa järjestelmällinen vuoropuhelu jäsenvaltioiden kesken sekä EU:n budjetin suojeleminen.

Hybridiuhkien torjunta

Kuva esittää hybridiuhkien kohdistuvan kansalaisiin, voimalaitoksiin, tietoverkkoihin, vaaleihin ja maksujärjestelmiin. Uhkia voi torjua lisäämällä yhteistä tietoisuutta, havaitsemalla uhkat varhain ja vastaamalla niihin yhdessä.

EU:n jäsenvaltioihin ja toimielimiin kohdistuu moniulotteisia hybridiuhkia, joita on vaikea havaita ja määritellä. Hybriditoimia ovat esimerkiksi tietoverkkohyökkäykset, vaalihäirintä ja virheellistä tietoa levittävät kampanjat.

”Meidän on suojeltava yhteiskuntiamme hybridiuhkilta. Tämä edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa sekä yhteistyön ja koordinaation lisäämistä. Meidän on myös oltava tietoisempia hybridiuhista poliittisella tasolla”, pääministeri Rinne korosti.

Kestävä kasvu

Kuvassa on esitetty kestävän kasvun elementit eli teollisuuspolitiikka, sisämarkkinat ja digitalisaatio.

Jotta Euroopan talous voi jatkaa kasvuaan, tulee erityisesti sisämarkkinoita, teollisuuspolitiikkaa ja digitaalista taloutta kehittää enemmän kokonaisuutena. Lisäksi on painotettava enemmän sosiaalista ulottuvuutta, kuten työelämän standardien ajantasaisuutta.

”Sisämarkkinat ovat EU:n tärkein voimavara. Tämä oli vahva viestimme uudelle komissiolle. Jos emme saa sisämarkkinoita toimimaan tehokkaammin, emme myöskään kykene vastaamaan teolliseen ja teknologiseen kilpailuun kansainvälisellä tasolla”, pääministeri Rinne painotti.  

EU globaalina ilmastojohtajana

Kuvassa on esitelty keinoja, joilla ilmastoneutraalius voidaan saavuttaa eli talous ja rahoitus, maatalous, teollisuus ja palvelut, kiertotalous, liikenne, energia, työllisyys ja globaali toiminta.

Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin yhteiskunnan aloihin. Suomen puheenjohtajakaudella lähes kaikki neuvoston kokoonpanot ovat käsitelleet keinoja, joilla ilmastoneutraalius voidaan saavuttaa. Pääministeri Rinne nosti puheessaan ratkaisuina esiin erityisesti investoinnit, tutkimuksen ja innovaatiot.

”Innovaatiot voivat auttaa torjumaan ilmastonmuutosta. Eri teollisuudenalat hyötyvät tuntuvasti edelläkävijäaseman tuomasta edusta, jos asetamme kunnianhimoisen tavoitteen, joka tuo niille ennakoitavuutta tuleviksi vuosikymmeniksi”, pääministeri Rinne sanoi.

Lisätietoja