Maahanmuuttajaryhmien hyvinvoinnissa suuria eroja

11.3.2013 12.40
Uutinen N5-62131

Maahanmuuttajien määrä on kasvanut Suomessa kovaa vauhtia viimeisten parinkymmenen vuoden ajan. Kun vuonna 1990 Suomessa asui vain noin 26 000 ulkomaan kansalaista, oli vastaava luku vuonna 2011 yli 183 000.

Silti viranomaisilla on ollut vain vähän tietoa maahanmuuttajien terveydestä ja hyvinvoinnista. Suomalainen palvelujärjestelmä ei olekaan pystynyt vastaamaan kaikkiin maahanmuuttajien erityistarpeisiin, toteaa sosiaalineuvos Viveca Arrhenius.

"Aiemmin olemme olleet mutu-tiedon varassa. On ajateltu, että kaikki pystyvät avoimia palveluitamme käyttämään. Näin ei kuitenkaan ole."

Nyt tilannetta yritetään muuttaa. Viime vuoden lopulla Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi maahanmuuttajien terveyttä ja hyvinvointia koskevan Maamu-tutkimuksen. Se oli poikkeuksellisen laaja ja antoi ensi kertaa kattavasti tietoa kolmen suuren maahanmuuttajaryhmän hyvinvoinnista.

"Mukana oli venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaisia maahanmuuttajia. Tutkimuksessa tehtiin monen tunnin haastatteluja ja terveystarkastuksia", Arrhenius kertoo.

Kurdi- ja somalialaisnaiset haavoittuvassa asemassa

Yksi tutkimuksen tärkeimmistä tuloksista on Arrheniuksen mukaan se, ettei maahanmuuttajia voi käsitellä tässäkään asiassa yhtenäisenä ryhmänä.

"Sillä on suuri merkitys, mistä maasta ja olosuhteista ihmiset tulevat. Ryhmät eivät ole myöskään sisäisesti yhtenäisiä."

Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat kurdi- ja somalialaistaustaiset naiset, joiden elämänhallinta monilla ulottuvuuksilla mitattuna on muita väestöryhmiä vaikeampaa.

Maahanmuuttajat eivät myöskään käytä eri palveluita yhtä hyvin kuin kantaväestö. Sille on monia syitä.

"Kyse on kielivaikeuksista ja ainakin naisilla yleisestä arkuudesta. Osa tulee myös sellaisista maista, joissa viranomaisiin ei ole voinut luottaa", Arrhenius toteaa.

Myös tiedon puute voi olla taustalla.

"Suomalainen palvelujärjestelmä on rakennettu niin, että asiakkaan pitää itse olla aktiivinen. Se ei välttämättä toimi muista kulttuureista tulevien kohdalla."

Moni kärsii masennuksesta

Erityisenä haasteena tutkimuksessa nousi esiin maahanmuuttajien mielenterveysongelmat ja masennus. Vakavia masennus- ja ahdistuneisuusoireita oli kurditaustaisista naisista peräti joka toisella sekä venäläistaustaisista naisista ja kurditaustaisista miehistä joka neljännellä.

Myös entisessä kotimaassa koetut traumaattiset kokemukset ovat yleisiä etenkin kurdi- ja somalialaistaustaisilla. Maahanmuuttajien mielenterveyspalveluiden kehittämisellä onkin tutkimuksen tekijöiden mukaan kiire.

"Nykyiset palvelut eivät tavoita kaikkia, jotka niitä tarvitsevat. Eri maahanmuuttajaryhmille pitäisi saada myös omalla kielellä varta vasten heille suunnattua perhesuunnitteluneuvontaa ja terveyskasvatusta", Arrhenius toteaa.

Tutkimuksen mukaan kaikesta huolimatta suurin osa kokee elämänlaatunsa hyväksi ja monet luottavat palvelujärjestelmäämme. Varsinkin somalialaistaustaisilla miehillä on myös vahvaa yhteisöllisyyttä.

Kuntien ja järjestöjen on keskusteltava

Maahanmuuttajien hyvinvointia on tarkoitus seurata jatkossa osana THL:n Alueellista terveys- ja hyvinvointitutkimusta. Tutkittavien löytäminen voi kuitenkin olla haastavaa.

"Suomessa ei potilasasiakirjoihin saa laittaa tietoja henkilön etnisestä taustasta. Tähän tarvitaankin erityisjärjestelyitä", Arrhenius toteaa.

Yhtälailla tarvitaan yhteistyötä kuntien ja eri maahanmuuttajaryhmiä edustavien järjestöjen kanssa.

"Nyt meillä on tietoa maahanmuuttajien hyvinvoinnista, mutta ei vastauksia siihen, miten tilannetta pitäisi parantaa. Kun kunnissa suunnitellaan palveluita, olisi tärkeää, että kysyttäisiin järjestöiltä, miten asiat olisi hyvä hoitaa."

Maija Luotonen