Huostaanotto on äärimmäinen vaihtoehto

15.10.2012 10.00
Uutinen N5-61349

Viime viikkoina vellonut lastensuojelukeskustelu on saanut neuvottelevan virkamiehen Lotta Hämeen-Anttilan huolestuneeksi.

"Emme halua, että maahanmuuttajat alkaisivat ajatella, että heihin suhtaudutaan Suomessa vihamielisesti ja alkaisivat sen vuoksi välttää lastensuojelua. On tärkeää saavuttaa luottamus asiakkaan ja työntekijän välillä, jotta apua pystytään antamaan."

Huostaanottojen määrä on Hämeen-Anttilan mukaan Suomessa samalla tasolla muiden Pohjoismaiden kanssa. Valtakunnallista tilastotietoa siitä, kuinka moni huostaan otetuista lapsista on maahanmuuttajaperheistä, ei ole. Yksittäisistä kunnista saatujen tietojen perusteella Hämeen-Anttila on kuitenkin vakuuttunut siitä, ettei venäläisperheitä ole kohdeltu eri lailla kuin muitakaan perheitä.

"Lastensuojeluasiat herättävät aina voimakkaita tunteita. Kansallisuudesta riippumatta lastensuojeluilmoitus omasta perheestä koetaan loukkaavana. Jos lapsi joudutaan ottamaan huostaan, on se varmasti vaikeimpia asioita, joita elämässä joutuu kohtaamaan."

Kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti

Julkisuudessa on esitetty hyvinkin absurdeja väitteitä suomalaisesta lastensuojelusta. Venäjällä on jopa epäilty, että suomalaiset asentaisivat huostaan otetuille venäläislapsille mikrosiruimplantteja, jotta lapsia ei vietäisi takaisin Venäjälle. Hämeen-Anttilan mukaan ainoa keino kohun hälventämiseen on oikean tiedon levittäminen.

"Suomessa tiedetään suoralta kädeltä, etteivät tämän kaltaiset väitteet ole totta. Kun tietoa toisen maan järjestelmästä ei ole tarpeeksi, pääsee virheellinen tieto leviämään."

Hämeen-Anttilan mukaan Suomen oikeusjärjestelmä kohtelee kaikkia yhdenvertaisesti.

"Ei ole lapsen edun mukaista käsitellä hänen perhettään koskevia asioita julkisuudessa.  Jos herää epäilys virheestä, on tärkeää selvittää asia perusteellisesti. Päätöksistä voi valittaa tuomioistuimeen ja viranomaisen toiminnasta voi tehdä kantelun aluehallintovirastoon."

Tavoitteena perheen yhdistäminen

Hämeen-Anttilan mukaan Suomen ja Venäjän lastensuojelukäytännöissä suurin ero löytyy siitä, että Suomessa perheille on tarjolla enemmän tukea ja apua jo varhaisessa vaiheessa.

"Tämän ovat venäläiset itsekin todenneet. Jos apua saadaan annettua ajoissa, ei huostaanottoa tarvita."

Hämeen-Anttila tähdentää, että Suomessa lastensuojeluilmoitus ei missään nimessä automaattisesti johda lapsen huostaan ottamiseen. Tilanne pitää kuitenkin selvittää. Sosiaalityöntekijät arvioivat ensin, kuinka kiireellisestä tapauksesta on kyse. Tilanteesta tehdään selvitys, jossa päätetään, tuleeko perheestä sosiaalitoimen asiakas. Päätöksen jälkeen perheelle laaditaan suunnitelma, jossa arvioidaan tarvittavat palvelut ja perhe saa oman sosiaalityöntekijän.

"Jos huostaanotto joudutaan tekemään, sen aikanakin tuetaan lasta ja vanhempia. Ei etsitä syyllisiä, vaan pohditaan miten sosiaalityöntekijät voisivat auttaa. Jos tilanne muuttuu, lapsi voi palata takaisin omaan perheeseen, mikäli se on hänen etunsa mukaista."

Tiina Tuominen