Kansallinen kehikko sähköisille palveluille

16.1.2012 8.32
Uutinen N5-59003

"Sähköiset palvelut pitää suunnitella huolellisesti ja tietoturva-asiat on otettava vakavasti. Nyt on yhteistyön paikka, että kansallinen kehittämistyö terveydenhuollon sähköisistä palveluista käynnistyy yhtenäisenä, ei yksittäisissä hankkeissa ja joka alueella erikseen", sanoo neuvotteleva virkamies Annakaisa Iivari.

Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi 10. tammikuuta, että sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiahankkeilla ei ole saatu aikaan valtakunnallisesti vaikuttavia tuloksia.

Sosiaali- ja terveysministeriö vastasi, että monet vuosia 2003-2009 koskevassa tuloksellisuustarkastuksessa esiin nostetut ongelmat on jo korjattu.  Valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut - sähköinen lääkemääräys, sähköinen potilastiedon arkisto ja potilaiden mahdollisuus omien terveystietojen katseluun - ovat käyttöönottovaiheessa.

"Tarkastusviraston rooli on tuoda esiin ongelmia, ministeriö tuo tuloksia ja tekee pitkäjänteistä työtä yhdessä kentän kanssa", Annakaisa Iivari kommentoi.

Hän osallistuu sosiaali- ja terveysministeriön edustajana valtiovarainministeriön Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe) sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden toimeenpanoon.   

Kansalainen katselee tietojaan

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuore raportti sairaanhoitopiirien ja terveyskeskusten antamista tiedoista kertoo, että sähköisiä palveluja on edelleen aika vähän kansalaisille, kun taas ammattihenkilöiden järjestelmät ovat jo kattavasti käytössä.

Yksi iso uudistus on potilas- ja reseptitietojen kokoaminen Kansalliseen Terveysarkistoon. Kansalainen pääsee katsomaan omia tietojaan ja päättää, mihin tietoja saa käyttää ja ketkä pääsevät niihin käsiksi.

Omien tietojen katselun ohella potilaat toivovat, että vastaanottoajan voisi varata ja perua sähköisesti. Sähköinen ajanvaraus onkin arkipäivää yksityisellä sektorilla ja monissa laboratorioissa.

"Julkisessa terveydenhuollossa ajanvaraus perustuu tarveharkintaan, kun yksityissektorin toimintaidea on erilainen, ja tavoite on myydä palveluja", Iivari muistuttaa.

Sähköisen ajanvarauksen tuominen julkiseen terveydenhuoltoon vaatii yhteisiä pelisääntöjä ja kansallisia määrittelyjä, joita SADe-ohjelmassa valmistellaan.

Viestintä vaatii varmistuksia

Asiakkaat, varsinkin pitkäaikaissairaat, toivovat mahdollisuutta sähköiseen viestintään lääkärin tai hoitajan kanssa. Kunnissa ja alueilla on kokeiltu suojattua sähköistä asiointia, sillä sähköposti ei ole turvallinen väylä luottamuksellisille asioille.

Oululaisilla on käytössä terveyskansio, jossa kuntalainen voi ylläpitää omia terveystietojaan ja välittää esimerkiksi verenpainearvojaan terveysasemalle.

"Terveyden edistämiseen liittyvät sähköiset palvelut ovat suuri tulevaisuuden alue. Sitra on ollut näiden kehittämisessä aktiivinen. Tosin terveyskäyttäytymisen seurannasta innostuvat usein ne, jotka jo pitävät huolta itsestään ja voivat tarkkailla mittareita liikaakin", Iivari pohtii.

Vaikka sähköiset palvelut yleistyvät, pääsy vastaanotoillekin on taattava. Palvelujen pitää olla helppokäyttöisiä ja esteettömiä, ei vain vahvoille ja osaaville suunniteltuja.

"Monesti sähköisiin palveluihin ladataan paljon odotuksia ja hypeä. Ne ovat vain väline, joka ei itsessään ratkaise mitään ilman toimintatapojen uudelleenarviointia", Iivari sanoo.

Toimittanut: Irma Heiskanen-Haarala