Talouskriisi on lisännyt toimeentulotuen tarvetta

20.5.2009 5.42
Uutinen N5-49252
Kun toimeentulotuen hakemusruuhkat on kunnissa purettu, on mietittävä miten vähimmäisturvalla eläviä voidaan auttaa työn tai riittävien ensisijaisten toimeentulojärjestelmien piiriin, osallisuuden edistämisen ryhmää sosiaali- ja terveysministeriössä vetävä Kari Ilmonen linjaa.

"Vaarana on, että talouskriisi heittää osan ihmisistä ulos yhteiskunnasta ja lisää yhteiskunnan polarisoitumista. Ulosheitetyt pitäisi pystyä vetämään takaisin yhteiseen toimintaan ja kaikkien elämä pitämään ihmisarvoisena. Hyvinvointiyhteiskunta on pystyttävä pitämään koossa talouskriisistä huolimatta", Ilmonen sanoo.

Eniten hän on huolissaan lapsista sekä toimeentulon marginaalissa elävistä.

"Edellisen laman aikana ohennettiin sosiaaliturvaa ja perheiden, lasten ja nuorten palveluja. Varhaisen tuen rakenteita ja palvelujärjestelmää ei palautettu laman jälkeen entiselleen. Palvelujärjestelmän heikkous tarttua lasten ja perheiden ongelmiin ajoissa on näkynyt esimerkiksi lastensuojelulasten määrän kasvuna. Jos palveluja ryhdytään vielä leikkaamaan, leikataan lasten ja nuorten tulevaisuudesta."

Toimeentulotuen tarve on kasvanut

Sosiaali- ja terveysministeriössä seurataan nyt tarkkaan talouskriisin vaikutuksia ihmisten elämään. Yksi syrjäytymisen uhan mittari on toimeentulotuen tarve. Osallisuuden edistämisen ryhmä on pyytänyt läänejä selvittämään kuntien toimeentulotukitilannetta.

Kunnista saatujen tietojen mukaan eniten tuen tarve on kasvanut Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa. Joissakin niistä toimeentulotuen saajien määrä on kasvanut jopa 20 prosenttia edellisestä vuodesta. Keskisuurissa kaupungeissa kasvu on ollut hieman vähäisempää ja pienissä kunnissa ei kasvua juuri ole ollut. Lapin läänissä kasvu on ollut vähäisintä.

Toimeentulotuen tarpeen kasvu on talouskriisin seurausten ensimmäinen aalto. Työttömyyskassat ovat ruuhkautuneet ja työttömät ja lomautetut joutuvat odottamaan työttömyysavustuksiaan ja hakevat toimeentulotukea.

Vähimmäisturvalla elävät tarvitsevat apua

Kiireellisen toimeentulotuen tarpeessa olevat asiakkaat pystytään kunnissa ottamaan vastaan heti. Sen sijaan kaikkien toimeentulotukihakemusten käsitteleminen lain edellyttämässä seitsemän arkipäivän määräajassa tuottaa vaikeuksia joissakin suurissa kaupungeissa. Useissa kaupungeissa ollaan hankkimassa toimeentulotukitehtäviin lisää henkilöstöä tai organisoimassa tehtäviä uudelleen.

Uudet toimeentulotuenhakijat ovat asioineet pääasiassa etuuskäsittelijöiden kanssa, eivätkä ole päässeet sosiaalityöntekijöiden vastaanotolle.

"Kaikilla hakijoilla ei ole tarvetta varsinaiseen sosiaalityöhön, mutta uusien asiakkaiden olisi hyvä päästä selvittelemään tilannettaan kokonaisvaltaisesti sosiaalityön ammattilaisen kanssa ja suunnitella riittävästi elämäänsä eteenpäin", Ilmonen sanoo.

"Jos lama jatkuu pitkään, yhä useampi joutuu elämään työttömyysturvan peruspäivärahalla ja työmarkkinatuella. Kun toimeentulotuen hakemusten ruuhkat on saatu kunnissa puretuksi, on mietittävä, miten vähimmäisturvalla eläviä voidaan auttaa pitempikestoisilla ratkaisuilla", Ilmonen linjaa.

Ratkaisuja Sata-komiteasta?

Perusturvan uudistamista pohditaan parhaillaan Sata-komiteassa. Komitea aloitti työnsä jo ennen nykyistä talouskriisiä, mutta perus- ja vähimmäisturvan ongelmia ei ehditty ratkaista ennen kuin talouskriisi yllätti.

"Toivon, että sieltä tulisi nopeasti ratkaisuja ja apua perusturvan mutta myös toimeentulotuen eli viimesijaisen vähimmäisturvan varassa elämään joutuville", Ilmonen sanoo.

"Viimesijaiseen turvaverkkoon putoaa yhä enemmän ihmisiä eri syistä, mutta verkko ei kykene kuin pieneltä osin ponnauttamaan putoajia takaisin työn tai riittävien ensisijaisten toimeentulojärjestelmien piiriin."

"Esimerkiksi toimeentulotuen ostoarvo on pudonnut edellisestä lamasta 1990-luvun alusta huomattavasti. Sen varaan joutuvat syrjäytyvät yhteiskunnasta hyvin helposti ja joutuvat kumuloituvan sosiaalisen pahoinvoinnin kierteeseen."

"Jos halutaan ehkäistä yhä suurenevan joukon syrjäytyminen, vähimmäisturva olisi saatava pikaisesti sen tasoiseksi, että sillä pystyy elämään. Tämä olisi myös kokonaiskansantaloudellisesti ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta paras vaihtoehto."

Merja Moilanen

Näkökulmat