Suomi ja Venäjä tiivistävät sosiaali- ja terveysalan yhteistyötä

2.1.2012 9.01
Uutinen N5-58934

Suomi ja Venäjä haluavat tiivistää keskinäistä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötään. Tavoitteen saavuttamiseksi maat allekirjoittivat viime marraskuussa yhteistyömuistion. Se mahdollistaa lainsäädäntöyhteistyön, entistä nopeamman reagoimisen pandemiatapauksiin ja voi helpottaa valelääkäritapausten selvittämistä, sanoo neuvotteleva virkamies Olli Kuukasjärvi.

Yhteistyömuistio on Suomen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon ja Venäjän varaterveys- ja sosiaalikehitysministeri Veronika Skvortsovan allekirjoittama.

"Virallinen muistio antaa poliittisen siunauksen. Se turvaa Suomen ja Venäjän kahdenväliset kiinnostuksenkohteet, jotka eivät välttämättä nouse keskiöön esimerkiksi monenkeskisessä yhteistyössä", Kuukasjärvi sanoo.

Tavoitteena on muun muassa terveiden elämäntapojen edistäminen, tarttuvien tautien leviämisen ehkäiseminen ja terveydenhuoltojärjestelmien kehittäminen. Keskeisiä keinoja ovat tietojen ja asiantuntijoiden vaihto, sekä sosiaali- ja terveysalan laitosten välinen yhteistyö.

Lähialueyhteistyö hiipumassa

Viimeksi Suomella ja Venäjällä oli vastaavanlainen yhteistyömuistio 2000-luvun alussa. "Silloin lähialueyhteistyö Venäjän kanssa kasvoi kuitenkin niin nopeasti, ettei keskushallintojen väliselle yhteistyölle nähty selvää tarvetta", Kuukasjärvi toteaa.

Lähialueyhteistyöllä tarkoitetaan ulkoministeriön koordinoimaa kahdenvälistä yhteistyötä, jota toteutetaan Venäjän raja-alueiden, kuten Murmanskin ja Karjalan, kanssa. Nyt se on hiipumassa, ja siksi keskushallintojen väliselle yhteistyölle on taas kysyntää.

Suomalaisille uusia näkökulmia

Yksi Venäjän sosiaali- ja terveydenhuollon suurista ongelmista on tarttuvien tautien leviäminen. "HIV:n yleistyminen erityisesti huumeiden käyttäjillä on iso ongelma. Myös tuberkuloosia esiintyy aivan erilaisissa määrin kuin Suomessa. Venäjällä on hitaasti herätty siihen, että yhteistyötä näiden asioiden eteen on tehtävä", Kuukasjärvi sanoo.

Venäjä on ottanut yhdeksi painopistealueekseen terveiden elämäntapojen edistämisen.

"Lihavuus ei ole Venäjällä samanlainen ongelma kuin Suomessa, mutta tupakointi on yleistä eikä liikunta ole mikään kansanharrastus. Venäläiset ovat ajatelleet, että Suomella on tässä annettavaa."

Mutta ei Suomi suinkaan ole vain antavana osapuolena. Esimerkiksi tuberkuloosiyhteistyö on ollut hedelmällistä. "Suomalaisille tuberkuloosilääkäreille on avautunut paljon uusia näkökulmia."

EU:lta toivotaan rahoitusta

Kahdenvälinen yhteistyömuistio täydentää pohjoisten alueiden monenkeskistä yhteistyötä. Yksi näkyvimmistä monenkeskisistä toimijoista on Pohjoisen ulottuvuuden sosiaali- ja terveyskumppanuus, jonka kaksivuotisen puheenjohtajuuskauden Suomi sai vuodenvaihteessa.

Suomi voi nyt vaikuttaa siihen, mihin suuntaan kumppanuutta viedään. "Hankerahoituksen edistäminen pitää nostaa esille. Kun Suomen lähialuerahat ovat käymässä vähäisiksi, pitää yhteistyöhankkeille löytää uusia rahoituslähteitä."

Kuukasjärvi viittaa ennen muuta EU-rahoitukseen. "EU:n nykyisen rahoituskauden aikana sosiaali- ja terveysalan hankkeet ovat saaneet varsin vähän tukea. Tilannetta yritetään parantaa."

Pohjoisen ulottuvuuden sosiaali- ja terveyskumppanuudessa on mukana kymmenen maata, mm. Suomi, Venäjä, Baltian tasavallat ja Pohjoismaat Tanskaa lukuun ottamatta.

Toimittaja: Maija Luotonen