Riittääkö meille hoitajia?

26.3.2012 7.03
Uutinen N5-59798

Vuonna 2010 kunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa jäi henkilöstöpulan vuoksi täyttämättä lähes 3 000 sairaanhoitaja- tai lähihoitajatason vakanssia.  Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle kilpailu ammattilaisista kiristyy entisestään. Riittääkö meille jatkossa hoitajia?

Ikärakenne muuttuu kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, mutta sosiaali- ja terveydenhuollossa yhtälö on tavallista hankalampi palvelutarpeen lisääntymisen vuoksi. Huolta on kannettu etenkin siitä, mistä jo nyt ahtaalla oleviin ikääntyneiden palveluyksiköihin löydetään hoitajia.

Neuvotteleva virkamies Marjukka Vallimies-Patomäki sanoo, että työvoiman riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseen on satsattu monin tavoin sekä edellisellä että nykyisellä hallituskaudella.

"Yritämme kaikin mahdollisin keinoin huolehtia siitä, että palvelut hoituvat myös tulevina vuosina. On hyvä muistaa, että hoitajien määrä on noussut jatkuvasti 1990-luvun alun jälkeen, joten lähtötilanne ei ole mitenkään huono."

Vaje väheni 2008 - 2010

Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatilanne vaihtelee alueellisesti ja ammattiryhmittäin. Keskimäärin henkilöstövaje kuitenkin pieneni vuosien 2008 ja 2010 välillä, ehkä hieman ennakko-odotusten vastaisesti.

"Muissa kuin lääkäri- ja hammaslääkäriryhmissä henkilöstövaje laski viidestä prosentista 3,6 prosenttiin", Vallimies-Patomäki toteaa.  Muutos selittyy useammalla tekijällä, joista yksi liittyy talouden kehitykseen.

"Yksityinen sektori vetää väkeä nousukautena, mutta taantuman aikana julkiselle puolelle on helpompaa saada työntekijöitä. Se näkyy myös suomalaisten sairaanhoitajien muuttoliikkeessä. Viime vuosina lähtijöitä ja palaajia on ollut suurin piirtein yhtä paljon. " 

Vuoden 2010 jälkeen tapahtunutta kehitystä Vallimies-Patomäki ei ryhdy arvioimaan, koska uusi selvitys henkilöstövajeista valmistuu vasta vuodenvaihteessa. Lähivuosina on kuitenkin odotettavissa suuria muutoksia, sillä kuntatyöntekijöiden eläkepoistuma on suurimmillaan juuri vuosina 2014-15.

Laaja keinovalikoima

Hoitajatarpeeseen ei ole yhtä ratkaisua, vaan asiassa edetään laajalla rintamalla.

"Sosiaali- ja terveysalan koulutusta on lisätty suunnitelmallisesti viime vuosina, ja koulutuksen ja tutkimuksen uuden kehittämissuunnitelman mukaan aloittajatavoitteita nostetaan edelleen vuoteen 2016 mennessä. "

Pelkkä koulutus ei vielä riitä, vaan hoitajien tulisi myös jaksaa ja jatkaa ammatissaan. Nyt joka kymmenes sairaanhoitajatason tutkinnon suorittanut ja 14 prosenttia lähihoitajista ja vastaavan koulutuksen suorittaneista on vaihtanut alaa.

"Johtaminen, ammatillisen osaamisen kehittäminen, uralla eteneminen, henkilöryhmien työnjako sekä mahdollisuus osallistua oman työnsä suunnitteluun ja kehittämiseen", Vallimies-Patomäki luettelee parantamista vaativia tekijöitä. Hän muistuttaa, että Kaste-ohjelmassa on meneillään oma osaohjelmansa juuri näitä asioita varten.

Henkilöstöä voi löytyä myös Suomessa asuvien ulkomaalaisten joukosta. Heidän osuutensa terveydenhuollon työvoimasta on tällä hetkellä vain noin kolme prosenttia.

"Meidän tulee panostaa alan koulutuksen saaneiden ulkomaalaisten rekrytointiin ja kielikoulutukseen. Myös monikulttuuristen työyhteisöjen toimivuuteen täytyy kiinnittää huomiota." 

Suurempia yksiköitä

Meneillään oleva palvelurakenneuudistus turvaa osaltaan henkilöstön riittävyyttä. Suuremmat yksiköt mahdollistavat moniammatillista asiantuntemusta vaativien palvelukokonaisuuksien rakentamisen ja helpottavat henkilöstön liikutettavuutta.

"Kainuun hallintokokeilu osoitti, että palvelun saatavuutta voidaan parantaa, vaikka sen saavutettavuus heikkenisi", Vallimies-Patomäki viittaa pysyvien vastaanottojen korvaamiseen kiertävällä palvelulla. Samaan kokonaisuuteen liittyy ammattiosaamisen parempi hyödyntäminen.

"Suuri osa perusterveydenhuollon asiakaskäynneistä järjestyisi hoitajavastaanotoilla, joissa on mahdollisuus tarvittaessa konsultoida lääkäriä. Alkukesästä meillä valmistuvat myös ensimmäiset sairaanhoitajat, joilla on oikeus rajattuun lääkkeenmääräämisen."

Apua toivotaan vielä tietotekniikasta ja tukipalveluista, jotka antavat hoitajille mahdollisuuden keskittyä välittömään potilas- ja asiakastyöhön.  Omahoitovalmiuksien parantamisen ja räätälöidyn neuvonnan toivotaan puolestaan vähentävän palvelujen tarvetta.

"Primaari- ja sekundaaripreventioon sekä kuntoutukseen satsataan jatkossa enemmän. Asiakkaan aseman vahvistaminen palvelee samaa tarkoitusta, sillä hoitoon sitoutuminen parantaa hoitotuloksia."

Toimittaja: Paula Mannonen

Näkökulmat