FI SV EN

Sukupuolitietoinen budjetointi parantaa kaikkien hyvinvointia

31.8.2009 10.03
Uutinen N5-50562

Ensi vuoden valtion talousarviossa kaikilla ministeriöillä on jokin arvio hallinnonalan määrärahojen vaikutuksesta sukupuolten tasa-arvoon tai sitten siitä, että vaikutuksia ei ole. "Sukupuolitietoinen budjetointi parantaa kaikkien hyvinvointia, ei vain naisten", sanoo ylitarkastaja Hanna Onwen-Huma STM:n tasa-arvoyksiköstä.

"Parhaiten sukupuolinäkökulma on saatu esiin sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja opetusministeriön talousarvioissa, koska niiden määrärahoilla tuotetut palvelut kohdistuvat paljolti ihmisille. Ja ihmiset ovat joko miehiä tai naisia, poikia tai tyttöjä", Hanna Onwen-Huma toteaa.

"Muiden ministeriöiden on ollut vaikeampaa löytää määrärahojen kohteena oleva ihminen ja hänen sukupuolensa."

Onwen-Human mukaan tilastojen jakaminen ja tarkastelu sukupuolen mukaan auttaa usein näkemään tasa-arvon vinoumia. Lähes kaikki ihmisiä koskevat tilastot ovat saatavissa miehistä ja naisista erikseen, joten tietoa löytyy nykyisistä tilastoista. Tiedon laittaminen käppyröiksi avaa näkemään uusia trendejä.

Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö on nostanut esiin ensi vuoden talousarvioesityksessä nuorten miesten ja naisten työttömyysasteen suuren eron. Nuorten naisten työttömyysaste oli maaliskuussa 14,3 prosenttia ja miesten 29,4 prosenttia. Tilastotieto on peruste sille, että toiminnassa ja määrärahojen suuntaamisessa edistetään nuorten miesten nykyistä parempaa kiinnittymistä opiskeluun ja työelämään.

Sukupuolten erot on tuotava esiin

"Sukupuolten tasa-arvoa ei edistetä tuomalla esiin pelkästään naisten asioita tai sukupuolineutraalisti kohtelemalla miehiä ja naisia samalla tavalla. Tasa-arvon edistäminen edellyttää, että miesten ja naisten erot tuodaan näkyville. Erot pitää ensin tunnistaa ja sitten tunnustaa", Hanna Onwen-Huma sanoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi eläkeiän nostamiseen tähtäävissä toimissa pitäisi ottaa huomioon myös sukupuoli. Miehille ja naisille ovat työssä eri asiat tärkeitä. Pitäisi miettiä, mitkä asiat saavat naiset pysymään työssä ja mitkä asiat miehet. Nais- ja miesvaltaisilla aloilla tarvitaan ehkä eri keinoja.

Toisen sukupuolen etujen parantaminen parantaa usein myös toisen sukupuolen hyvinvointia.

Naisten ja miesten terveyserojen kaventaminen on tärkeää. Miesten eliniän piteneminen tasa-arvoistaa miehiä suhteessa naisiin. Panostamalla miesten elintapojen parantamiseen ja parempaan terveydenhoitoon voisi lisätä perheiden hyvinvointia. Isoisät eläisivät pitempään, naisten ei tarvitsisi hoitaa sairaita miehiään eikä viettää yksinäistä vanhuutta leskinä.

Isien saaminen nykyistä enemmän pitämään perhevapaita voi olla monenlaisia seurauksia. Jos isät tottuvat olemaan lasten kanssa, eron sattuessa olekaan niin selvää, että lapset jäisivät aina äidille. Se voisi lisätä kiistoja lapsista. Kiistat voivat myös aikaa myöten vähentyä, kun äidit oppivat luottamaan siihen, että isät pitävät huolta lapsista.

Tasa-arvokapulan siirryttävä vaiheesta toiseen

"Sukupuolivaikutusten arvioiminen on kuin viestijuoksua, kapulan on siirryttävä juoksijalta toiselle: virkamiesvalmistelusta hallitukselle ja hallitukselta eduskuntaan", Onwen-Huma vertaa.

"Sukupuolinäkökulman sisällyttäminen talousarvioon on hallituksen viesti eduskunnalle siitä, että käsittelyssä otetaan huomioon määrärahojen kohdentamisen sukupuolivaikutukset. Sukupuolinäkökulma ei nouse talousarvioon, ellei se ole mukana aidosti jo toiminnan valmistelussa."

Suomessa sukupuolinäkökulma on sisällytetty itse budjettikirjaan. Sen on oltava hyvin niukkasanainen, koska budjettikirjaa ei voi kasvattaa kovin laajaksi. Esimerkiksi Ruotsissa budjetissa on erillinen tasa-arvoliite.

"Liitteeseen pystytään avaamaan asioita enemmän, mutta se voi myös helposti jäädä lukematta. Se voi myös jäädä irralliseksi eikä sitä ole valtavirtaistettu budjettiprosessiin. Sukupuolinäkökulmalla on merkitystä vasta, kun se tulee esiin oikeissa kohdin", Onwen-Huma painottaa.

Toisaalta talousarvioon sisällytetyt, vuodesta toiseen samana toistuvat niukat lauseet tasa-arvovaikutuksista voivat kieliä siitä, että sukupuolinäkökulma on jäänyt pelkiksi korulauseiksi.

"Tasa-arvoyksikkö tukee, luo menetelmiä ja kouluttaa, mutta se ei etsi sukupuolinäkökulmaa ministeriöiden puolesta, vaan jokaisen ministeriön pitää tehdä se itse", Onwen-Huma sanoo.

Arvioinnista seurantaan

Velvoite sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen on ollut valtiovarainministeriön ministeriöille lähettämissä valtion talousarvion laatimisohjeissa vuodesta 2006 lähtien. Vuoden 2007 talousarviossa sukupuolivaikutusten arviointia harjoiteltiin ja vuoden 2008 talousarviosta lähtien määrärahoja on tarkasteltu sukupuolitietoisesti.

Suomi on sitoutunut sukupuolitietoiseen budjetointiin hyväksymällä vuoden 1995 Pekingin toimintaohjelman, joka velvoittaa valtiot sisällyttämään sukupuolinäkökulman muun muassa valtion talousarvioprosessiin ja lainvalmisteluun.

Myös Suomen tasa-arvolaki velvoittaa sukupuolitietoiseen budjetointiin. Sen mukaan jokaisen viranomaisen pitää suunnitelmallisesti edistää sukupuolten tasa-arvoa toiminnassaan.

Tähän asti on kiinnitetty huomiota sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen talousarvion laadinnassa. Tasa-arvoyksikkö on tehnyt vuoden 2009 talousarvioesityksen sukupuolta ja tasa-arvoa koskevista asioista koosteen. Sitä on käsitelty hallituksen tasa-arvo-ohjelman seurantaryhmässä.

"Seuraava vaihe on kehittää seurantaa, tarkastella sitä, miten tasa-arvon huomioonottaminen on toteutunut. Seurannassa tilinpäätöskertomuksella on tärkeä rooli", Onwen-Huma kertoo.

Merja Moilanen

Näkökulmat