Asiakas sosiaalihuollon palvelujen keskiöön

26.7.2010 6.42
Uutinen N5-55526

Väärälä toimii sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän varapuheenjohtajana. Työryhmä luovutti toukokuun lopulla peruspalveluministeri Paula Risikolle väliraportin, johon on koottu ehdotukset sosiaalihuollon lainsäädännön uudistusta ohjaaviksi keskeisiksi periaatteiksi ja linjauksiksi. Uudistamistyöryhmän tarkoituksena on valmistella väliraportin pohjalta luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi vuoden 2011 loppuun mennessä.

Samaan aikaan aloitetaan nykyiseen sosiaalihuollon lainsäädäntöön kuuluvien erityislakien tarkistukset.Tavoite on, että kun määräaikainen Paras-puitelaki lakkaa olemasta voimassa vuoden 2013 alussa, sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön keskeiset elementit olisivat sosiaalihuollon sisältöä ohjaava sosiaalihuoltolaki, terveydenhuollon sisältöä ohjaava terveydenhuoltolaki sekä näitä yhdistävä yhteinen järjestämislaki.

Jokaisella oikeus hyvään ja turvattuun arkeen

Reijo Väärälän mukaan yksi keskeisimmistä sosiaalipalvelujärjestelmän uudistusta ohjaavista periaatteista on jokaisen oikeus hyvään ja turvattuun arkeen kaikissa elämänvaiheissa. Ihmisiä on autettava heidän omassa arkiympäristössään, mikä tarkoittaa laitoksissa asumisen ja huostaanottojen minimoimista sekä avohuollon tehokasta kehittämistä.

"Laitoksiin eristämisellä ei tueta ihmisen omatoimisuutta. Suunnanmuutosta tarvitaan erityisesti lastensuojelussa, vanhustenhuollossa ja vammaisten palveluissa. Lisäksi sellaisten hoivan ja tukitoimien alueilla, joilla avun tarve on suurin, olisi toteutettava niin sanottu palvelu- tai hoivatakuu. Sillä varmistetaan, että palvelua on saatavilla sitä tarvittaessa. Mitä heikommassa asemassa ihminen on, sitä suuremmat oikeudet hänellä pitäisi olla saada tukea yhteiskunnalta", Väärälä korostaa.

Sosiaalihuollon pitäisi voida vastata paremmin myös asiakkaiden moninaisiin tarpeisiin. Nykyisen palvelujärjestelmän ongelmana on hajanaisuus, eikä selkeää vastuunkantajaa usein löydy.
"Monimutkaisten ongelmien käsittelyn kannalta olisi tärkeää, että jollakin toimijalla olisi aina määriteltynä kokonaisvastuu asiakkaasta ja kaikista hänelle kuuluvista palveluista. Vastuunjaon selkiyttämisellä voidaan parantaa palveluiden saatavuutta ja estää asiakkaiden ongelmien syvenemistä."

Entistä tiiviimpää yhteistyötä terveydenhuollon kanssa

Sosiaalipalvelujen asiakaskeskeisyyden edellytyksenä on työryhmän selvityksen mukaan monipuolinen yhteistyö eri toimijoiden, erityisesti terveydenhuollon kanssa.

"Yhteisiä alueita sosiaali- ja terveydenhuollossa ovat esimerkiksi päihde- ja mielenterveysasiat, vanhusten pitkäaikaishoiva, kotiin annettavat palvelut sekä lasten ja perheiden tuki ja palvelut. Yhteisiä elementtejä on sisällytetty jo tuoreeseen terveydenhuoltolakiesitykseen ja ne on tarkoitus ottaa myöhemmin myös uuteen sosiaalihuoltolakiin", Väärälä kertoo.

Työryhmä esittää tarkistettavaksi myös ne lait, joilla on yhteisiä rajapintoja muiden hallinnonalojen kanssa. Esimerkiksi työhallinnon ja sosiaalihuollon välinen yhteistoiminta ja työnjako vaativat nykyistä parempaa säätelyä. Tavoitteena on, että sosiaalihuollon painopistettä siirrettäisiin uudessa lainsäädännössä hyvinvoinnin edistämiseen, ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseen. Henkilökohtaisen neuvonnan ja ohjauksen lisäksi sosiaalinen hyvinvointi ja sitä edistävät tekijät olisi otettava entistä paremmin huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Sosiaalihuollon kohdistuttava jatkossakin koko väestöön

Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamista koskeva väliraportti on omalla tavallaan historiallisesti merkittävä. Viimeksi yhtä laajaa koko sosiaalihuoltoa koskevaa selvitystä on tehty Suomessa 1960-70 -lukujen vaihteessa. Väärälän mukaan on tärkeää miettiä, mihin suuntaan sosiaalipalvelujärjestelmää halutaan viedä.

"Sosiaalitoimen sisällä pelätään, että yhteiskunta alkaa siirtää yhä useampia perinteisesti sosiaalihuoltoon kuuluvia asioita lääketieteellisiksi ongelmiksi, jolloin sosiaalihuolto rajautuu pelkästään köyhäinhoidoksi, takaisin menneeseen maailmaan. Huolissaan ollaan myös siitä, että medikalisaation, juridisoitumisen ja pedagogisoitumisen myötä riittävä eettinen pohdinta ja hoivan näkemys asiakkaan kohtaamisessa unohtuvat. Työryhmä on raportissaan halunnut painottaa, että sosiaalihuolto palvelee tulevaisuudessakin koko väestöä ja siksi sillä on oltava laaja rooli yhteiskunnassa."

Anni Syrjäläinen