Terveydenhuoltolaki tarkentaa kuntien tehtäviä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

9.8.2010 12.57
Uutinen N5-55695

Taru Koiviston mukaan valmisteilla oleva terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia kytkemään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiiviisti osaksi päätöksentekoa sekä talouden ja toiminnan suunnittelua. Kuntien roolia terveyden edistäjänä tarkennettiin jo vuonna 2006 kansanterveyslakiin tehdyssä uudistuksessa. Työtä tukemaan valmistui samana vuonna terveyden edistämisen laatusuositus, jonka sisältämiä toimintamalleja osa kunnista on jo soveltanut käytäntöön.

Seurantatietoa suunnittelun pohjaksi

Terveydenhuoltolakiin tulevien säännösten tarkoituksena on nostaa terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnan keskeiseksi toiminnan painoalueeksi. Tavoitteena on ehkäistä terveysongelmien syntymistä ja palvelutarpeen kasvua.

Lakiesityksen mukaan kuntien on seurattava asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin tilaa ja laadittava tietojen perusteella kerran valtuustokaudessa laaja hyvinvointikertomus. Lisäksi valtuustolle raportoidaan vuosittain kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin tilasta.
"Tietojen kerääminen väestöryhmittäin antaa kunnille mahdollisuuden puuttua terveyserojen kasvuun ajoissa. Saatujen tietojen perusteella voidaan voimavaroja suunnata uudelleen kuntalaisten tarpeiden mukaisesti", Koivisto kertoo.

Hyvinvointikertomukseen tarvittavat tiedot kootaan yhteen yhteistyössä eri hallinnonalojen asiantuntijoiden kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on valmistanut tietojen keräämisen tueksi suosituksia hyvinvointi-indikaattoreista, ja kuntakohtaista tietoa löytyy esimerkiksi THL:n ylläpitämästä Sotkanet-palvelusta.
"THL:n verkkosivuilta löytyy myös ohjeita ja oppaita terveysvaikutusten arvioinnin tueksi. Seurannan lisäksi kuntien tehtäväksi tulee arvioida etukäteen eri päätösehdotusten vaikutuksia asukkaidensa terveyteen ja hyvinvointiin."

Poikkihallinnollinen yhteistyö tärkeää

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteiden toimeenpano edellyttää Koiviston mukaan selkeää työn- ja vastuunjakoa kunnan hallinnossa. On sovittava, kuka on päävastuussa ja miten yhteistyötä tehdään eri hallinnonalojen kesken. Jotkut kunnat ovat perustaneet pysyvän verkoston tai työryhmän, jonka tehtävänä on ohjata terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökohtien viemistä osaksi kunnan päätöksentekoa ja eri toimintoja. Ryhmässä on hyvä olla edustajia keskushallinnon lisäksi kaikilta toimialoilta.
"Sosiaali- ja terveystoimi on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä luonnollisesti avainasemassa. Sillä on riittävästi asiantuntemusta käyttää ja tulkita päätöksenteon pohjana olevaa tietoa sekä viedä sitä eteenpäin päättäjille. Sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi tarvitaan esimerkiksi opetus- sekä nuoriso- ja liikuntatoimen panosta hyvinvoinnin tukemiseen", Koivisto painottaa.

Yhteistyötä edellytetään myös palvelurakenneuudistuksen myötä syntyneiden yhteistoiminta-alueiden ja peruskunnan toimialojen välillä. Useamman kunnan sosiaali- ja terveyspalveluita hoitavan yhteistoiminta-alueen pitäisi tehdä yhteistyötä peruskuntien kanssa sekä koota ja tarjota tietoa päätöksenteon pohjaksi. Yhteistyön käytännöistä saavat kunnat päättää itse.
"Yhtenä mahdollisuutena on muodostaa työryhmiä, joissa on edustajia sekä kunnista että yhteistoiminta-alueelta. On kuitenkin muistettava, että päävastuu asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä on aina kunnalla, vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut olisivat toteutettu yhteistoimintana."

Koiviston mukaan sairaanhoitopiirit voisivat toimia asiantuntijoina esimerkiksi alueellisissa sairauksien ehkäisemisen ohjelmissa. Niillä olisi yksittäisiä kuntia paremmat mahdollisuudet myös koota alueellista terveystietoa kuntien päätöksenteon tueksi.

Kunnille luvassa tukea ja ohjausta

Koivisto muistuttaa kuntien olevan terveyden edistämisen suhteen toistaiseksi hyvin eri vaiheissa. Monet suuret ja keskikokoiset kunnat ovat ottaneet jo käyttöön laatusuositukseen sisältyviä toimenpiteitä, kun taas pienissä kunnissa puuttuu vielä paljon osaamista, resursseja ja mielenkiintoa terveyden edistämistä kohtaan.
"Suurena haasteena on saada kuntien poliittiset päättäjät ymmärtämään, kuinka suuri merkitys terveyden ja hyvinvoinnin edistämisellä on kunnan elinvoimaisuudelle ja taloudelle. Asenteiden ja ajattelutapojen muuttaminen edellyttää, että kunnilla on saatavilla riittävästi tietoa ja ohjausta uusista toimintatavoista ja niiden taustoista."

Kuntien tueksi on valmisteilla erilaisia hankkeita ja oppaita terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen eri osioista. THL on kehittämässä verkkoon lisäksi terveyden edistämisen vertaistietojärjestelmää, jossa kunnat voivat vertailla toistensa terveyden edistämisaktiivisuutta.
"Terveyden edistämistyölle on luotu nykyisen hallituksen aikana vahva pohja. Käynnissä olevien hankkeiden tarkoituksena on kehittää toimintamalleja, joita voidaan soveltaa tulevaisuudessa koko maassa", Koivisto toteaa.

Anni Syrjäläinen

 

Näkökulmat