FI SV

Vaasan henkilökohtaisen budjetin kokeilu
Henkilökohtaisen budjetin kokeilu edellyttää uudenlaista ajattelua

Sosiaali- ja terveysministeriö 9.11.2018 9.37
Kolumni
Henkilökohtaisen budjetin kokeilu edellyttää uudenlaista ajattelua

Mitä tapahtuu, kun ikäihmisille ei valitakaan palveluja ennalta kaikkein tutuimmista palveluista, vaan palvelut räätälöidään entistä tarkemmin asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti. ”Aikaisemmin mahdottomilta tuntuneet palvelut voivatkin olla mahdollisia!”, kuvailee palveluohjaaja Ann-Christine Järf-Rex Vaasan henkilökohtaisen budjetin kokeilua.

Henkilökohtaisella budjetilla pyritään vastaamaan asiakkaan palveluntarpeeseen entistä paremmin. Henkilökohtaisen budjetin saadakseen asiakkaalla tulee olla todettu palveluntarve.

Asiakassuunnitelman laatiminen ja asiakkaan kuuntelu ovat avainasemassa. Palveluohjaajan on autettava asiakasta näkemään uusia vaihtoehtoja, sillä ikäihmiset eivät ole tottuneita valitsemaan. ”Mitä tarvitset asuaksesi kotona viiden vuoden kuluttua?”, palveluohjaaja Aliisa Öling kysyy asiakkaalta. 

Asiakassuunnitelman seuraaminen ja päivittäminen ovat tärkeitä, sillä ikäihmisten tuen tarpeissa tapahtuu usein merkittäviäkin muutoksia lyhyellä aikavälillä.

Kokeilu etenee ymmärryksen ja osaamisen kasvaessa 

Projektipäällikkö Pirjo Wadén mukaan asiakkaat ovat lähteneet ennakkoluulottomasti ja rohkeasti mukaan kokeilemaan henkilökohtaisen budjetin käyttöä omien palvelujensa järjestämiseksi. 

”Emme saaneet myönnettyä henkilökohtaisia budjetteja niin nopeasti kuin halusimme, mutta onneksi asiakkaamme ovat olleet ymmärtäväisiä. Tämähän on uutta meille kaikille”, Wadén kertoo. ”Meillä on tällä hetkellä 19 asiakasta mukana henkilökohtaisen budjetin -kokeilussa Vaasassa. Työn alla on vielä muutaman asiakkaan palvelutarpeeseen vastaaminen oikeanlaisilla palveluilla.” 

Työntekijän on ajateltava ennen kaikkea asiakaslähtöisesti, mutta myös luovasti. Vaasassa palveluohjaajina (case managereina) toimii terveydenhoitaja ja sosionomi -työpari. ”Tämä työpari on ollut nappivalinta kokeiluun. Heidän osaamisensa täydentävät toisiaan hienosti!”, Wadén toteaa.

Järf-Rex lisää, että osaaminen on lisääntynyt huikeasti lyhyessä ajassa. Henkilökohtaisesta budjetista on tullut palveluohjaajille yksi uusi työkalu. 

Kustannusten korvausmalli haasteena

Suurena haasteena on ollut henkilökohtaisen budjetin arvon laskeminen, sillä perustana tulee olla todelliset kustannukset palveluntuotannossa. Projektityöntekijä Johanna Björkman toteaa lisäksi, ettei kaikilla kunnilla ole käytössään palveluseteleitä. Kokeilussa mukana olevien kuntien palvelujen tuotantohinnoissa on eroja, ja siksi kustannuksien tuleva ”STM:n liukumamalli” kiinnostaa. Esimerkiksi kotihoidon tuotantohintoihin vaikuttaa myös kotihoidon ajomatkojen pituus. Herääkin kysymys: Pitäisikö kauempana asuvan asiakkaan budjetilla olla suurempi arvo kuin keskustassa asuvan?

Palveluntuottajien ja palveluohjaajien välinen yhteistoiminta on synnyttänyt uusia, paremmin asiakkaan tarpeisiin kohdennettavia palvelupaketteja. Kokeiluun on tullut mukaan uusia palvelusetelituottajia. Omat haasteensa tuo vielä muutoksessa oleva sote-uudistus ja siihen liittyvä valinnanvapauslain valmistelu. 

Kokeiluja vauhdittamassa on ollut Sitran Soteuttamo-työkalupakki. Soteuttamo on toimivaksi koettu konsepti sosiaali- ja terveysalan uudistamiseen ja verkostojen kehittämiseen eri toimijoiden ja toimijaverkostojen kesken. 

Lisätietoa

Aliisa Öling, Case Manager, Vaasa, puh. 040 662 9031
Ann-Christine Järf-Rex, Case Manager, Vaasa, puh. 040 662 9914
Johanna Björkman, projektityöntekijä, Vaasa, puh. 040 663 0266
Pirjo Wadén, projektipäällikkö, Vaasa, puh. 040 481 3243

Hyvät käytännöt PASI kärkihankkeet sote-uudistus