Tyttöjen HPV-rokotukset käynnistyvät marraskuussa

30.9.2013 9.09
Uutinen N5-63173

"Noin 80 prosenttia naisten kohdunkaulasyöpätapauksista on onnistuttu torjumaan perinteisillä papa-kokeilla. Pitkään hyvänä jatkunut kehitys on kuitenkin pysähtynyt ja nuorten joukossa tautitapaukset ovat jopa kääntyneet hienoiseen kasvuun. Ongelmaan halutaan nyt puuttua ottamalla tyttöjen HPV-rokotukset kansalliseen rokotusohjelmaan", sanoo ylilääkäri Taneli Puumalainen.

Kohdunkaulasyöpään sairastuu Suomessa vuosittain noin 150 naista ja heistä syöpään kuolee 50. Lisäksi poikkeavia, seurantaa vaativia papa-löydöksiä tehdään 34 000 ja hoitoa vaativia solumuutoksiakin löydetään lähes 3000 naiselta. Syöpää aiheuttavat vain jotkut papilloomavirukset (HPV). Tämän ryhmän viruksista osa on vaarattomia ja osa taas aiheuttaa muun muassa ontelo- tai visvasyyliä. HPV-tartunnan aiheuttamista syöpätyypeistä kohdunkaulasyöpä on tavallisin.

Noin 80 prosenttia väestöstä saa elämänsä aikana mahdollisesti syöpää aiheuttavan HPV-tartunnan.  Osalle ihmisistä virus aiheuttaa kroonisen tulehduksen, joka voi johtaa solumuutoksiin ja lopulta syövän kehittymiseen.

"Koko ikäryhmän tavoittavien rokotusten tavoitteena on estää papilloomaviruksen aiheuttamat syövän esiasteet ja syöpätapaukset. Viruksen laajan levinneisyyden vuoksi esimerkiksi kondomin käyttö ei riitä torjumaan taudin leviämistä, eivätkä papa-kokeet yksin riitä poistamaan ongelmaa ", Puumalainen perustelee rokotusohjelman laajentamista.

Ennen sukupuolielämän aloittamista

Parhaiten HPV-rokotus toimii, kun se annetaan ennen sukupuolielämän aloittamista. Varsinainen kohderyhmä Suomessa ovat peruskoulun kuudennen luokan tytöt, mutta aluksi rokotetaan myös yläasteen tytöt.  Suosituksena on aloittaa rokottaminen yhdeksäsluokkalaisista, jotta he ehtivät saada suojan ennen peruskoulun lopettamista. Suojavaikutus vaatii kolme rokotusta puolen vuoden aikana.

"Rokotukset alkavat marraskuussa. Kunnan kouluterveydenhuolto tekee viime kädessä päätökset käytännön järjestelyistä ja rokottamisen aikataulusta", Puumalainen kertoo.

Tyttöjen HPV-rokotukset on jo käynnissä suurimmassa osassa Länsi-Eurooppaa, samoin kuin monissa muissa korkean tulotason maissa. Myös kehittyvät ja keskituloiset maat ovat enenevässä määrin ryhtymässä kohdunkaulasyövän ehkäisyyn rokottamalla. Suomessa kansalliseen ohjelmaan hankittavat rokotteet käyvät aina läpi perinpohjaisen kansanterveydellisen ja kustannusvaikuttavuutta selvittävän analyysin, joten meillä päätös HPV rokotteen käyttöönotosta syntyi muutamia vuosia myöhemmin kuin monissa vastaavissa maissa.

Esimerkiksi Ruotsissa käytettävä rokote ehkäisee myös visvasyylää eli kondyloomaa. Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö valitsi tarjouskilpailumenettelyn perusteella ohjelmaan rokotteen, jolla on laajempi suojavaikutus kohdunkaulansyöpää aiheuttavia HPV -virustyyppejä vastaan, mutta ei kondyloomasuojaa. Rokote ehkäisee jopa 95 prosenttia HPV 16 ja HPV 18 -tyyppien aiheuttamista kohdunkaulan syövän esiasteista. 

"Papa-seulonnat jatkuvat HPV-rokotusten aloittamisen jälkeenkin. Kysymyksiin papaseulonnan muutoksista ja poikien rokottamisesta HPV -rokotteella palataan tulevina vuosina, kunhan tutkimustietoa on enemmän", Puumalainen sanoo.

Hyvä suoja, hyvin siedetty

Puumalainen kertoo WHO:n tilastojen näyttävän, että HPV-rokotteita on maailmassa annettu jo 170 miljoonalle tytölle ja nuorelle naiselle.

"Rokotettavat tytöt ovat pääsääntöisesti 11-13-vuotiaita. Kestää aikansa, ennen kuin he aloittavat sukupuolielämän ja saavat HPV-tartunnan, jonka jälkeen voidaan vasta saada lopullista tietoa rokotusohjelman syöpää ehkäisevistä tuloksista. Tutkimuksia on kuitenkin tehty jo pitkään ja niiden mukaan rokote antaa hyvän suojan ja on hyvin siedetty. Merkittävin raportoitu haittavaikutus on rokotuskohdan ohimenevä kipu ja turvotus."

Puumalainen näkee HPV-rokotukset tärkeänä osana nuorten terveyden edistämistä.

"Asiasta on tehty laajaa tutkimusta muun muassa Tampereella. Tulokset kertovat, että HPV-rokotteen saaminen ei esimerkiksi alenna seksin aloitusikää tai vähennä kondomin käyttöä. Valistuksen ja muiden keinojen ohella rokottaminen on hyvä keino huolehtia nuorten seksuaaliterveydestä."

Paula Mannonen