Ministeri Annika Saarikko:
Ikäihmisten pitää syödä hyvin

Sosiaali- ja terveysministeriö 12.12.2018 13.01
Kolumni

Sipilän hallituksen erityinen painopiste on ollut tukea ikäihmisten kotona asumista. Olemme linjanneet, että ikäihmisellä on oikeus asua omassa kodissaan silloinkin, kun hänellä on sairauksia tai hän ei suoriudu päivittäisistä askareista yhtä hyvin kuin ennen. Tämä edellyttää hyvää kotihoitoa.

Kun parannamme iäkkäille tarjottavia palveluja, meidän on otettava huomioon ihmisen elämän kaikki osa-alueet. Yksi niistä, yksi kaikkein tärkeimmistä on syöminen – ruoka ja juoma.

Jokaiseen päivään pitää kuulua maittavaa, houkuttelevaa, helposti saatavaa ja terveellistä ruokaa

Oikeanlainen ravinto vaikuttaa merkittävästi terveyteen ja hyvinvointiin. Tiedän lähipiirini
kokemusten kautta, miten yksin asuvan ikäihmisen on liian helppo jättää itselleen lämmin ruoka laittamatta tai ruokapalvelun ateria syömättä. Pitää siis löytää tapoja, jolla muistuttaisimme ravinnon merkityksestä – ja myös sen vaikutuksista asua pidempään kotona. Jokaiseen päivään pitää kuulua maittavaa, houkuttelevaa, helposti saatavaa ja terveellistä ruokaa. Hyvää työtä oikean ravitsemuksen eteen on tehty esimerkiksi juuri päättyneessä IKÄRUOKA-hankkeessa.

Kotihoitoa kehitettäessä on havaittu, että apua pitää olla saatavilla kellon ympäri. Lisäksi pitää olla sovittuna, miten toimitaan äkillisissä ja kiireellisissä tilanteissa. Kaiken toiminnan on oltava kuntouttavaa ja tuettava asiakkaan omien voimavarojen säilymistä. Ravitsemuksen merkitys on iso. Siksi on aktiivisesti seurattava, että kotihoidon asiakkaat syövät riittävästi. Esimerkiksi ikääntyneen tahaton painon lasku on aina hälytysmerkki. Vastaavasti tiedämme menneeltä kesältä, millainen merkitys nesteytyksellä on kuumina hellepäivinä ikäihmisten kotona pärjäämisessä.

Ruokailu on sosiaalinen tapahtuma

Ruokahetki on usein se päivän paras heti. Mukavinta on jakaa se jonkun kanssa. Vaikka kotiin on mahdollista saada ateriapalvelun toimittamana ravitsemussuositukset täyttävä ateria tai sen voi ottaa keittiössä olevasta Menumaatista, ei ruoka välttämättä maita yksin kotona. Olisikin hienoa, jos kunnat voisivat lisätä ikääntyvien mahdollisuuksia osallistua kodin ulkopuoliseen ruokailuun, unohtamatta syrjäseutujen asukkaita ja heikosti liikkuvia.

Ruokailun sosiaalinen luonne tarjoaa paljon mahdollisuuksia yhteisöllisyydelle

Yhteisessä ruokailussa on mahdollista hyödyntää myös teknologisia ratkaisuja. Esimerkiksi Helsingin kotihoidossa on käytössä virtuaalinen ruokailuryhmä, jossa kotihoidon asiakkaat ruokailevat nettiyhteyden välityksellä yhdessä. Järjestely toimii oikein hyvin. 

Ruokailun sosiaalinen luonne tarjoaa paljon mahdollisuuksia yhteisöllisyydelle. Toimintaa voi kehittää esimerkiksi naapuruston, kylän, ystäväpiirin tai muun ryhmän ympärille. Myös järjestöillä voisi olla nykyistä merkittävämpi asema yhteisöllisen ruokailun toteuttamisessa. Ruokailu voi kytkeytyä myös osaksi muuta yhteisöllistä toimintaa. Esimerkkeinä tästä ovat matalan kynnyksen Yhteiset keittiöt eri puolilla Suomea.

Yritystoiminnalle paljon mahdollisuuksia

Tulevaisuudessa yhä useammalla iäkkäällä on halua ja mahdollisuus järjestellä ruokailunsa itse. Siten päivittäinen ruokailu tuo monipuolisia mahdollisuuksia rohkeille yrittäjille. Kotiin tuotavat kauppakassipalvelut ja valmiit raaka-ainekokonaisuudet ateriaa varten yleistyvät kaiken aikaa. Kannattavaa liiketoimintaa voisi syntyä myös kehittämällä iäkkäille innovatiivisia digitaalisia ja teknologisia palveluja.

Annika Saarikko
perhe- ja peruspalveluministeri