Potilasdirektiivin toimeenpano puhuttaa

17.7.2014 6.33
Uutinen N5-64917
Potilasdirektiivin idea on mainio. Sen mukaan EU-kansalaisilla on oikeus hakea terveydenhuollon palveluita mistä tahansa toisesta jäsenmaasta ja saada ne korvatuksi kotimaastaan. Käytännössä direktiivin toimeenpaneminen on ollut muun muassa Suomessa haastavaa. Kansallinen asumisperusteinen järjestelmämme ja sen rahoitus kun poikkeavat useimmista muista EU-maista.

Suomessa laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta, jolla potilasdirektiivi on toimeenpantu, on ollut voimassa 1.1.2014 alkaen. Kun potilasdirektiiviä toimeenpantiin, valittiin Suomen nykyisen terveydenhuoltojärjestelmän perusratkaisuihin sopivin malli.

Nyt EU:n komissio on katsonut, ettei Suomi ole pannut täytäntöön kaikkia vaadittuja artikloja. Komissio lähetti heinäkuussa perustellun lausunnon, koska Suomi ei ole komission mukaan säätänyt lakejaan ja asetuksiaan potilaiden oikeuksien soveltamisesta täysin potilasdirektiivin mukaisiksi.

"Potilaiden oikeuksien soveltamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että komission mukaan potilaan pitäisi saada hoitoa ja korvauksia samoin perustein niin kotimaassaan kuin toisessa EU-jäsenvaltiossa", sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee sanoo.

Keski-Eurooppaa ajatellen tehtySillanaukeen mukaan EU-komissio on lähettänyt samankaltaisen perustellun lausunnon useille muille maille. Potilasdirektiiviä on sovellettu jäsenvaltiossa erilaisin ratkaisuin, koska niiden terveydenhuoltojärjestelmät ovat keskenään hyvin erilaisia.

"Direktiivi on tehty pitkälti Keski-Euroopan maiden terveydenhuoltojärjestelmiä ajatellen", Sillanaukee sanoo.

Jos komissio katsoo, että jäsenmaa ei ole noudattanut lausuntoa määräajassa, se voi nostaa kanteen ja viedä asian Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tuomioistuin voi määrätä sakon, joka voi olla jopa kymmeniä tuhansia euroja päivässä.

Moinen summa tuskin houkuttaa.

"Perehdymme komission lähettämään lausuntoon ja alamme laatia vastausta virkamiestyönä."

Mikä potilasdirektiivi?Potilasdirektiivi tarkoittaa käytännössä, että EU-kansalaisilla on oikeus hakea terveydenhuollon palveluita mistä tahansa Euroopan unionin jäsenmaasta ja saada hoito korvatuksi kotimaastaan. Direktiivin mukaan muista EU-maista tulevia potilaita on kohdeltava terveydenhuollossa samalla tavalla kuin kotimaisia tai maassa asuvia potilaita. Potilas voi hakeutua hoitoon ilman erityistä lupaa.

Direktiiviä sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkeen terveydenhuoltoon riippumatta siitä, miten se on järjestetty, tarjottu tai rahoitettu, tai onko se julkista tai yksityistä.

Haasteita ja päänvaivaaSuomen kannalta potilasdirektiivi on haasteellinen, koska Suomen kansallinen asumisperusteinen terveydenhuoltojärjestelmä ja sen rahoitus poikkeavat useimmista EU-maista.

Päänvaivaa on aiheuttanut esimerkiksi se, että potilaan on saatava toisesta EU-maasta haetusta hoidosta korvaus samoin perustein, kuin jos häntä olisi hoidettu Suomessa.

Suomessa hoitokustannuksia korvataan kahdella tapaa. Korvaus maksetaan kiireellisessä hoidossa julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuperusteen mukaan. Jos potilas hakeutuu ei-kiireellisessä tapauksessa vapaaehtoisesti muuhun kuin kotimaiseen julkiseen hoitoon, eli yksityiseen hoitoon tai toiseen jäsenvaltioon, korvaus maksetaan sairausvakuutuslain mukaisena.

Muista EU-maista Suomeen tulevia potilaita on direktiivin mukaan kohdeltava kuten kunnan asukkaita. Tällöin potilas maksaa itse hoidon todelliset kustannukset ja hakee niihin jälkikäteen korvausta kotimaastaan.

Uudistus ottaa direktiivin huomioonSuomessa on parhaillaan valmisteilla sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus sekä monikanavaisen rahoitusjärjestelmän uudistamisen selvitystyö. Näistä selvitystyö valmistuu vuoden 2015 alussa. Sillanaukeen mukaan rahoitusjärjestelmän uudistustyössä otetaan huomioon potilasdirektiivin vaatimukset.

"Jos nykyiseen rahoitusmalliimme tulee muutoksia, myös potilasdirektiivin korvausmalli voi muuttua."

Haasteista huolimatta Suomi suhtautuukin potilasdirektiiviin myönteisesti. Se vahvistaa potilaan oikeuksia, lisää valinnanmahdollisuuksia ja selkeyttää sekavaa oikeudellista tilannetta.


Teksti: Kimmo Vainikainen