Terveyden edistämiselle on tilaus

24.2.2010 12.54
Uutinen N5-54120

"Terveyden edistämiselle on nyt suurempi tilaus kuin tämän hallituskauden alussa, jolloin Terveyden edistämisen politiikkaohjelma aloitettiin", sanoo ohjelmajohtaja Maija Perho.
"Työttömyyden ja taloudellisen turvattomuuden seurauksia on pystyttävä ehkäisemään. Epäterveelliset elintavat aiheuttavat ylipaino-ongelmia lapsuudesta alkaen, nuorten miesten kunto heikkenee ja alkoholiongelmat kärjistyvät. Sosiaalisten ongelmien ja elintapasairauksien kuormaa on pakko keventää. Jos kunnissa nyt taloustaantuman vuoksi leikataan viimeisetkin ehkäisevän toiminnan määrärahat, korjaavan hoidon kuorma kasvaa hallitsemattomasti."

Terveyden edistämisen politiikkaohjelman mottona on Terveys kaikissa politiikoissa. Sillä tarkoitetaan, että terveysnäkökohdat on otettava huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

"Terveisiin elintapoihin opastavan henkilöstön määrää tuskin voidaan merkittävästi lisätä, mutta terveyden edistämisen näkökulman omaksumista ja osaamista voidaan. Voidaan luoda koko väestölle terveyttä edistäviä olosuhteita ja ympäristöä", Maija Perho sanoo.

Kuntien johdon on varmistettava, että terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy sisältyy vahvasti kuntastrategiaan ja toiminta- ja taloussuunnitelmiin.

"Ei riitä, että terveydenhuollossa omaksutaan ajatus Liike on lääke. Myös kunnallispolitiikassa on liikunnan voimavaroja suunnatessa otettava huomioon terveysliikunnan näkökulma. Kaavoittajilla on oltava näkemys, miten liikenneverkko ja esteettömyys edistävät niin koululaisten kuin ikäihmistenkin liikkumista", Perho selventää.

Perho on Turun kulttuurilautakunnan jäsen. Siellä kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimi etsivät yhdessä keinoja edistää terveyttä ja hyvinvointia ja vähentää syrjäytymistä.

"Esitämme kaupunginhallitukselle, että terveyden edistämiseen varataan määrärahaa käytettäväksi yhdessä suunniteltuihin hankkeisiin. Perustelumme on, että hankkeet lisäävät kuntalaisten hyvinvointia, vähentävät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä sekä perusturvalautakunnan kuormitusta."

Taloudellisen taantuman lisäksi uudet kuntarakenteet ja yhteistoiminta-alueet voivat uhata terveyden edistämistä. On mietittävä, miten yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveydenhuolto yhteistyössä kuntien koulutoimen, liikunta- ja muun vapaa-aikatoimen ja kaavoituksen kanssa edistävät terveyttä.

Pyöriä ei keksitä uudestaan

Maija Perho tähdentää, että ajatus terveyden edistämisestä ei todellakaan ole uusi. Se on ollut tavoitteena jo monissa ohjelmissa ennen politiikkaohjelmaa. Politiikkaohjelmassa olikin lähtökohtana, että pyöriä ei keksitä uudestaan, vaan rahaa käytetään jo kehitettyjen hyvien käytäntöjen levittämiseen ja niistä tiedottamiseen.

Aiemmin sosiaali- ja terveysministerinä, kansanedustajana ja Turun sosiaalitoimenjohtajana toiminut Maija Perho on käyttänyt hyvien käytäntöjen levittämisessä hyväkseen sekä tuttuja verkostojaan että järjestöjen apua.

"Onneni tässä työssä on ollut, että minulla on ollut kanavia, joiden avulla on ollut helppo toimia. Joskus olen saanut yhteen toimijoita, jotka ovat työskennellet saman asian parissa, mutta eivät ole tienneet toisistaan."

"Järjestöt ovat olleet hyvin aktiivisesti mukana", hän kiittelee. "Ei ole tarvinnut paljon niiden oville kolkutella, vaan niistä on otettu yhteyttä."

Ohjelmalla on useiden järjestöjen kanssa yhteistyösopimuksia, joiden mukaan politiikkaohjelman rahoilla levitetään järjestön kehittämää mallia ja koulutetaan alan ihmisiä. Esimerkiksi Sydänliiton, Diabetesliiton ja Aivohalvaus- ja dysfasialiiton kanssa on yhteinen Valtimoterveyttä kaikille -hanke. Terveydenhuollon, elintapaneuvonnan ja kaupunkisuunnittelun ammattilaiset ovat saaneet rautaisannoksen tietoa ja uusia näköaloja suomalaisten terveyttä rapauttavien valtimosairauksien ehkäisyyn.

Löytyykö kunnista ymmärrystä?

Perhon mukaan kuntien vuoden 2011 budjetit näyttävät, löytyykö kunnissa ymmärrystä terveyden edistämiselle. Esimerkiksi Kuopio on suurista taloudellisista vaikeuksista huolimatta pitänyt budjetissaan terveyden edistämisen määrärahan.

Terveyden edistämisen ajatuksen juurruttamista mittaa myös kuntakysely, jonka THL toteuttaa. Siitä selviää, johdetaanko terveyden edistämistä kunnissa järjestelmällisesti ja miten se on kytketty valtuuston päättämiin strategioihin, seuraako kunnan tarkastuslautakunta hyvinvointimittareita ja onko hyvinvointikertomus otettu käyttöön.

Jotta kunnat voivat seurata väestönsä terveyttä ja hyvinvointia monipuolisesti, on tärkeää, että väestön hyvinvoinnista ja terveydentilasta on saatavissa tietoa.

"Seurantatiedoista pitäisi voida vetää johtopäätöksiä, minkä asioiden kimppuun kunnassa pitäisi käydä. Oikein valituilla indikaattoreilla voidaan vastaisuudessa toivottavasti osoittaa, millaisia vaikutuksia ehkäisevillä toimilla on ihmisten hyvinvointiin."

Perho odottaa seurantaan apua THL:n uudelta Alueelliselta terveys- ja hyvinvointitutkimukselta (ATH), joka tuottaa indikaattoritietoa kuntalaisten terveydestä, hyvinvoinnista, työ- ja toimintakyvystä, palvelujen tarpeesta ja käytöstä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe on juuri käynnistymässä Turussa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Mitä ohjelman jälkeen?

Terveyden edistämisen politiikka -ohjelman määräaika päättyy vuoden päästä. Maija Perho uskoo, että terveyden edistäminen säilyy yhtenä päälinjana sosiaali- ja terveysministeriön strategiassa ja sitä viedään eteenpäin Kaste-ohjelmassa.

"Innokylä-hanke on tärkeä tulevaisuuden työkalu, jonne toivon kerääntyvän hyvin jäsenneltyä tietoa terveyden edistämisen osa-alueista, hyvistä käytännöistä ja toimivista, arvioiduista malleista."

"Jos seuraava hallitus asettaa ohjelman terveyden edistämiseksi, toivon, että siinä jatkettaisiin hyvien käytäntöjen juurruttamista ja mentäisiin syvemmälle jollakin terveyden edistämisen osa-alueella. Lasten ja nuorten ja heidän vanhempiensa varhainen tuki ja interventio olisi yksi tällainen alue", Perho sanoo.

Merja Moilanen

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma

Näkökulmat