Jaana Vastamäki: Mielenterveys on pääomaa
Puhe mielenterveydestä kääntyy nopeasti mielenterveyden ongelmiin ja häiriöihin. Mielenterveys on kuitenkin voimavara ja pääomaa, jota meillä kaikilla on.
Yksi tärkeimmistä aikuisten mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä on työelämä. Työ sisältää monia elementtejä, jotka tukevat mielen hyvinvointia: se tarjoaa mielekästä tekemistä osana yhteisöä, antaa mahdollisuuden itsensä toteuttamiseen ja sosiaalisiin kontakteihin sekä rytmittää ajankäyttöämme.
Selkeimmin työn merkitys henkiselle hyvinvoinnille tulee esiin, jos menettää työpaikkansa. Työttömyyden aikana moni kamppaileekin työn haun lisäksi myös hyvinvoinnin haasteiden kanssa.
Jokainen työpaikka voi olla hyvän mielen työpaikka.
Julkisessa keskustelussa työelämästä puhutaan usein kuluttavana ja voimavaroja syövänä tekijänä. Kuitenkin useimmat työikäiset kokevat työssäkäynnin vahvistavan hyvinvointia.
Mahdollisuus osallistua omaa työtä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon, uuden oppiminen ja työssä kehittyminen sekä esimieheltä ja työtovereilta saatu tuki ovat työelämän voimavaratekijöitä.
Mielenterveyttä on myös mahdollista vahvistaa työpaikoilla suunnitellusti. Käytännön menetelmiä kootaan parhaillaan Työterveyslaitoksella Hyvän mielen työpaikka -työkalupakkiin.
Jokainen työpaikka voi kehittää omasta organisaatiostaan mielen hyvinvointia tukevan ja saada Hyvän mielen työpaikka -merkin tunnustukseksi.
Työelämän muutokset – välttää vai sopeutua?
Työelämässä ja sen muutoksissa eteen tulee toistuvasti tilanteita, jotka haastavat jaksamistamme. Osa haasteista tai riskeistä on sellaisia, joita voidaan välttää, mutta moniin on vain sopeuduttava.
Työelämän muutoksissa tarvitaankin vahvoja voimavaroja, jotka voivat puskuroida haastavien tilanteiden hyvinvointivaikutuksia. Tällaisia voimavaroja ovat yksilöiden mielen hyvinvoinnin lisäksi organisaatioiden resilienssi eli uudistumiskyvykkyys.
Resilienssi on taito, joka auttaa organisaatiota kohtaamaan uusia tilanteita, selviytymään muutoksista ja pysymään elinvoimaisena arjen haasteista, epävarmuuksista ja kriiseistä huolimatta. Organisaatio ei pysty parhaalla mahdollisella tavalla vastaamaan ulkoiseen haasteeseen, ellei se pysty resilienttiin toimintaan sisäisissä prosesseissaan.
Ei riitä, että satsataan mielenterveysongelmien hoitoon.
Tulevaisuuden työssä mielenterveyden merkitys korostuu. Työntekijän on hallittava erilaisia työ-rooleja, sopeuduttava jatkuvaan muutokseen ja motivoiduttava jatkuvaan uuden oppimiseen.
Uuden oppimisessa korostuvat erityisesti metataidot, joita ovat muun muassa kriittinen ajattelu, kyky keskittyä olennaiseen tietotulvasta huolimatta sekä hyvät vuorovaikutus ja verkostoitumistaidot.
Metataitojen oppimisen perustana on hyvä mielenterveys. Hyvä mielenterveys tarkoittaa myös kykyä joustavuuteen, kykyä toimia ennakoimattomissakin tilanteissa, kykyä sopeutumiseen uusissa ympäristöissä sekä kykyä toimia haastavissakin sosiaalisia taitoja vaativissa tilanteissa.
Hyvä mielenterveys on pääomaa, jonka varaan tulevaisuutta rakennetaan. Ei riitä, että satsataan ongelmien ratkomiseen ja mielenterveysongelmien hoitoon. Työn murroksen myötä hyvästä mielenterveydestä tulee yhä tärkeämpää pääomaa, jota on ymmärrettävä arvostaa ja vahvistaa jo nyt.
Jaana Vastamäki
Erityisasiantuntija
Sosiaali- ja terveysministeriö