Ministeri Saarikko:
Järjestöjen menestys uudessa sotessa vaatii yhteistyötä ja toimintaympäristön ymmärrystä

Sosiaali- ja terveysministeriö 5.7.2018 10.01
Kolumni
Järjestöjen menestys uudessa sotessa vaatii yhteistyötä ja toimintaympäristön ymmärrystä

Sain tänään vastaanottaa selvityshenkilö Tuija Braxin selvityksen koskien järjestöjen roolia sote-muutoksessa. Braxin ansiokas työ hahmottaa ja jäsentelee, mitä eri toimijoiden tulee jatkossa ottaa huomioon, jotta järjestöjen työ voi uudessa järjestelmässä jatkua häiriöttä osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

Suomessa on tuhansia yhdistyksiä, jotka tekevät terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.  Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA jakaa vuosittain harkinnanvaraisia avustuksia yli 800:lle alan järjestölle yleishyödylliseen toimintaan. Yleishyödyllisen toiminnan lisäksi tai sen rinnalla noin tuhat järjestöä tai yhdistystä tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja. Enemmistö näistä tuottaa sosiaalipalveluita (80 %), loput terveyspalveluita. Alalla on maassamme noin 70 järjestöomisteista yhtiötä. Toimintayksiköitä on 2000, työntekijöitä 37 000, palveluita 5000, ja yhtiöiden liikevaihto on miljardin ja kahden miljardin euron välillä.

Koko tällä laajalla järjestökentällä on merkittävä rooli suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. On tärkeää, että järjestöjen toiminta turvataan myös tulevaisuudessa.

Toimijoiden nähtävä oma roolinsa

Sote-järjestöjen osalta muutos edellyttää sitä, että järjestöt itse tunnistavat toimintansa luonteen: onko työ jatkossa nähtävissä markkinaehtoiseksi palvelutuotannoksi vai yleishyödylliseksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Myös kuntien ja maakuntien on tunnistettava oma roolinsa. Kuntien tulee nähdä, mikä rooli järjestöillä on alueella hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kunnan ei kannata esimerkiksi kategorisesti lakkauttaa sote-järjestöjen harkinnanvaraisia avustuksia vain, koska ”sote siirtyy maakunnalle”. Tulee muistaa, että kunnilla on jatkossakin vastuu hyvinvoinnin edistämisestä.

On tärkeää, että järjestöt eivät putoa maakunnan ja kunnan väliin siinä suhteessa, että molemmat katsovat jonkin asian kuuluvan toisen tontille. Lopputulemana voisi tällöin olla, että yleishyödyllinen toiminto, jota mikään muu kuin järjestötaho ei hoida, lakkaisi olemasta. Siksi erilaisten rajapintojen tunnistaminen hyte-toiminnoissa maakunnan ja kunnan välillä on tärkeää myös järjestönäkökulmasta.

Selvitys kirkastaa hyvin sen, että maakunta on keskeisessä roolissa niiden olosuhteiden luomisessa, jotka määrittävät, millaiset sote-palvelumarkkinat maakuntaan syntyvät. Lisäksi maakunta vaikuttaa ohjauskeinoihin, joilla palveluntuottajien hyte-työtä kannustetaan ja valvotaan. Tämän takia on tärkeää, että maakuntien muodostamisvaiheessa otetaan jo varhain huomioon ne erilaiset tekijät, joilla järjestöjen toimintaedellytyksiin suoraan tai epäsuorasti vaikutetaan.

Selvitys nostaa esiin myös sen, että todennäköisesti jotkut järjestöjen hyte-toiminnat ovat toisissa maakunnissa yleishyödyllisiä toimintoja ja toisissa maakunnissa niitä tuotetaan palveluina markkinaehtoisesti. Näin ollen myös markkina-arvion on oltava maakuntakohtaista.

Roolitus hyvinvoinnin edistämiseen

Brax muistuttaa selvityksessään, että hyte-työssä kunnan ja maakunnan velvoitteet tehdä yhteistyötä niin keskenään kuin järjestöjen kanssa, on kirjattu lakiin. Maakunnan ja kuntien yhteistyön takaamiseksi Brax esittää konkreettisena toimena muun muassa sitä, että kunnat ja maakunnat velvoitetaan nimeämään hyvinvoinnin edistämistyöhön vastuutaho, jonka tehtävä on toimia yhteyshenkilönä ja koordinaattorina yhtäältä hyte-työssä ja toisaalta nimenomaan järjestöjen kanssa tehtävässä yhteistyössä. Pidän ehdotusta hyvänä, ja monen maakunnan valmistelussa järjestötyön vastuuhenkilöistä onkin jo päätetty tai asia on valmistelussa.

Palveluvelvoite mahdollisuutena erityispalveluissa

Pidän kiinnostavana ja lisävalmistelua vaativana asiana myös sitä, että Brax nostaa EU-lainsäädännön mahdollistaman ns. SGEI (Services of General Economic Interest) -menettelyn. Siinä viranomainen voi antaa palveluntuottajalle palveluvelvoitteen välttämättömän peruspalvelun tuottamiseksi tilanteessa, jossa markkinaehtoista tuotantoa ei ole. Esimerkkeinä palveluvelvoitteen käytöstä Suomessa Brax mainitsee Helsingin, joka on antanut julkisen palveluvelvoitteen allergiapäiväkodin ylläpitämisestä Astma- ja allergialiitolle, sekä oikeusministeriön rikosuhripäivystyksen toiminnan.

SGEI-menettely voisi olla hyödynnettävissä esimerkiksi vaativissa sosiaalipalveluissa, jotka nousivat esiin selvitystä varten tehdyissä haastatteluissa. Menettelyä voisi mahdollisesti käyttää esimerkiksi vakavasti päihdeongelmaisten odottavien ja synnyttäneiden äitien palvelujen järjestämisessä sekä heidän vauvojensa ympärivuorokautisessa kuntoutuksessa.  Menettelyä voisi harkita hyödynnettäväksi myös kidutettujen kuntoutuksen, vaikeavammaisten viittomakielisten asumispalveluiden sekä saamenkielisten palvelujen yhteydessä.

Jostain syystä SGEI-menettelyn suhteen on Suomessa oltu melko varovaisia. Näen, että nämä mahdollisuudet on syytä kartoittaa ja ottaa käyttöön nykyistä tehokkaammin juuri sote-palvelutuotannossa, johon menettely voisi sopia tietyissä tapauksissa lähtökohtaisesti erittäin hyvin.

Järjestömyönteinen maakunta on avain menestykseen

Osana selvitystyötä Brax järjesti yhdessä Pirkanmaan maakunnan kanssa simulointipäivän. Keskustelutilaisuudessa maakunnan sote- ja hyte-johto sekä eräät järjestölähtöiset toiminnot pohtivat yhdessä selvityshenkilön kanssa, mitä sote-muutoksessa vaaditaan, jotta järjestölähtöisten toimintojen tulevaisuus voidaan turvata.

Pidän ilahduttavana selvityshenkilö Braxin summausta tilaisuudesta: ”Simulointi (…) osoitti, ettei kyse ole rakettitieteistä ja että silloin, kun maakuntaa johdetaan järjestömyönteisesti, uusien rakenteiden puitteissa on mahdollista toimia. Itse asiassa ideaalitilanteessa maakuntaan voi syntyä nykytilannetta, jossa asioista on sovittava joka kunnan kanssa erikseen, yhtenäisemmin toimiva yhdyspinta järjestöihin.”

Braxin raportti on kattava kartoitus järjestöjen toimintaedellytysten turvaamisesta uudessa sote-järjestelmässä. Toivon, että se luetaan huolella niin järjestöissä, kunnissa kuin maakunnissa, ja lupaan, että se luetaan huolella myös sosiaali- ja terveysministeriössä sekä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAssa.


Annika Saarikko
perhe- ja peruspalveluministeri


Lue lisää: