Johanna Laisaari: Lapsen oikeudet toteutuvat vain osittain, vaikka sopimus niistä täyttää jo 30 vuotta
Kolmekymmentä vuotta sitten tehtiin historiaa. Maailman valtiot sopivat yhdessä lasten ihmisoikeuksista ja laativat YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen. Tämän sopimuksen noudattaminen on valtioiden velvollisuus.
On hienoa, että tänä lapsen oikeuksien juhlavuonna Rinteen hallitus on hallitusohjelmassaan nostanut keskiöön lapsioikeuspohjaisen lapsistrategian tekemisen.
Vaikka valtaosa suomalaisista lapsista ja nuorista voi hyvin, eriarvoistumiskehitys on silti tosiasia. Lapsen oikeudet eivät toteudu yhdenvertaisesti eri alueilla ja eri lapsiryhmissä. Suomessa noin 10 prosenttia lapsiperheistä elää köyhyysrajan alapuolella.
Sosiaalinen eriarvoisuus – aineellisten, kulttuuristen, tiedollisten ja sosiaalisten voimavarojen epätasainen jakautuminen – on avainasemassa, kun pohditaan yhteiskunnan keinoja edistää lasten hyvinvointia.
Eriarvioistumista on ehkäistävä – koulutus on tässä avainasemassa
Eriarvoistumisen ehkäisemiseen pitää panostaa voimakkaasti jo varhaislapsuudessa ja peruskoulussa. Koulutus on eräs keskeinen tekijä, kun pyritään vaikuttamaan lasten ja nuorten tulevaisuuteen ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin.
Hyvinvointivaltion universaalien palvelut kuten varhaiskasvatus ja koulu, perhevapaat ja perhepoliittiset etuudet, tasokas terveydenhoito tuottavat lapsille tasa-arvoisia mahdollisuuksia turvalliseen arkeen, sosioekonomisista lähtökohdista riippumatta. Juuri näitä meidän täytyy kehittää, eikä suinkaan säästää niistä. Lapset ja nuoret ovat tulevaisuus. He eivät ole kuluerä, vaan se kaikista tärkein investointikohde.
Jokainen poliittinen päätös on arvioitava lapsen edun näkökulmasta
Poliittisesta päätöksentekoprosessista puuttuu hyvin usein olennainen osa: lapsivaikutusten arviointi. Tällöin päätöksentekijöillä ei ole tietoa siitä, kuinka heidän tekemänsä päätökset vaikuttavat niiden kohteena oleviin lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin. Alkuarvioinnin puutteen vuoksi myöskään vertailevaa arviointia ei voida tehdä.
Aikuisuuden perusta luodaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Juuri siksi pieniin pitäisi satsata. Tämä ajatus on todennettu monessa kansainvälisessä tutkimuksessa. Muun muassa taloustieteen Nobelilla palkittu James Heckman on laskenut, että lapsiin sijoitettu dollari tulee yhteiskunnalle kuusinkertaisena takaisin. Aika hyvä investointi.
Lapsen oikeuksien toteutus edellyttää laajaa yhteistyötä
Lasten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin edistämiselle antaa suuntaviivoja myös YK:n lapsen oikeuksien sopimus, joka velvoittaa niin valtiota, kuntia, lasten vanhempia kuin muita lasten kanssa toimivia aikuisia. Suomi on allekirjoittanut sopimuksen vuonna 1991. Sopimuksen mukaan jokaisella lapsella on oikeus hyvään elämään ja kaikki lapset ovat tasa-arvoisia. Sopimuksella taataan jokaiselle lapselle esimerkiksi oikeus sosiaaliturvaan ja kehityksensä kannalta riittävään elintasoon.
YK:n lapsen oikeuksien komitea on todennut, että Suomesta puuttuu kattava lapsipolitiikan koordinaatio. Komitea on korostanut, että lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpano edellyttää laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Suomi tarvitsee siis pikaisesti lapsioikeuspohjaisen strategian, jotta saamme lapsi- ja perhepolitiikan tukemaan lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä johdonmukaisesti.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta keskiviikkona 20.11.2019. Sitä juhlistaen on hyvä viettää nyt lapsen oikeuksien viikkoa. Iloista lapsen oikeuksien viikkoa meille kaikille!
Johanna Laisaari
Lapsistrategian valmistelun pääsihteeri