Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Päivi Sillanaukee:
Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja terveelliseen elämään

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 11.6.2018 9.54
Kolumni

Lapsen oikeus elää väkivallatonta lapsuutta turvataan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. YK:n jäsenvaltiot ovat myös sitoutuneet lopettamaan kaiken lapsiin kohdistuvan väkivallan vuoteen 2030 mennessä osana kestävä kehityksen agendaa.

Suomi vie tavoitetta eteenpäin sekä kansallisessa toiminnassaan että kansainvälisesti niin Euroopan komission, Euroopan neuvoston kuin Itämeren valtioiden neuvoston (CBSS) kanssa.

Jotta lasten oikeudet toteutuisivat täysimäärisesti, valtioiden on tehtävä yhteistyötä. Aihetta onkin käsitelty kolmessa maailmanlaajuisessa korkean tason konferenssissa, viimeisin niistä Maltalla touko-kesäkuun vaihteessa.

Konferenssi vahvisti ajatusta siitä, että tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä kuritusväkivallan vähentämiseksi: lainsäädäntöä, hallitusten vahvaa sitoutumista kulttuurin muutoksen johtamisessa, tietoisuuden kasvattamista lapsen oikeuksista ja aikuisten velvollisuuksista, ammattilaisten koulutuksellista tukea sekä vaikuttavia menetelmiä, joilla väkivalta voidaan tunnistaa ja puuttua siihen.

Yhteiskunnan kehityksen kannalta on tärkeää tarjota tukea myönteiseen vanhemmuuteen niin, ettei vanhempien tarvitse arjen paineissa turvauduta fyysisen tai henkisen väkivallan käyttöön. Lapsi oppii vanhemmiltaan. Kun hän oppii ratkaisemaan ongelmia ilman väkivaltaa, hän osaa sen aikuisenakin.

Lastensuojelun keskusliiton vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan 95 prosenttia suomalaisista tietää, että lasten ruumiillinen kurittaminen on kielletty lailla ja suurin osa (81 %) suomalaisista ei tällä hetkellä hyväksy kuritusväkivaltaa edes poikkeustapauksissa.

Kehityssuuntamme on ollut hyvä. Kuritusväkivalta kiellettiin meillä vuonna 1984. Sitä ennen lasten kurittamista piti hyväksyttävänä noin puolet suomalaisista. Työtä on vielä tehtävänä, koska kuritusväkivaltaa käytetään edelleen, vaikka asenteet ovatkin muuttuneet.

Vauhditamme Suomessa muutosta mm. kansallisella lasten ja nuorten turvallisuuden edistämisen ohjelmalla vuosille 2018−2025. Tätä edelsi Älä lyö lasta –toimintaohjelma. Tavoitteena on torjua sekä ruumiillista että henkistä väkivaltaa, jota kohdistetaan lapseen kasvatustarkoituksessa. Kokonaisuuteen sisällytetään jatkossa myös muu lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy, mm. seksuaalisen hyväksikäytön torjunta.

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa (2016–2018) parannetaan maakuntien, seurakuntien ja järjestöjen kanssa ongelmien varhaista tunnistamista. Samalla turvataan, että eri hallinnonalojen ja ammattilaisten palvelut toimivat yhteen ja vastaavat oikea-aikaisesti lasten ja nuorten tarpeisiin. Väkivaltaa ehkäistään myös osana perhekeskustoimintaa. Lisäksi selkiytetään viranomaisten välistä yhteistyötä, järjestetään verkkokoukutusta ja kysytään väkivalasta lapsilta ja nuorilta itseltään.

Tiedämme, että lapseen kohdistuva väkivalta voi aiheuttaa tälle vaikeita terveyshaittoja, ongelmia käyttäytymisessä ja johtaa sosiaalisiin ongelmiin. Lapsen kokema väkivalta voi myös periytyä seuraaville sukupolville.

Meidän tehtävämme on toimia niin, että jokainen lapsi saisi tuntea olevansa hyväksytty ja elävänsä turvallista ja terveellistä elämää.  Se onnistuu vain, jos pidämme lasten oikeudet mielessämme kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Tätä vahvistetaan kansallisessa lapsistrategiassa, jonka valmistelun sosiaali- ja terveysministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat juuri yhdessä käynnistäneet.

Päivi Sillanaukee
kansliapäällikkö

 
Sivun alkuun