Päivystysasetus takaa laadun

26.11.2012 7.59
Uutinen N5-61590

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelema asetus pyrkii palauttamaan terveyskeskusten ja sairaaloiden päivystysten laadun korkealle tasolle. Kuntien perusterveydenhuolto ei ole toiminut kunnolla, lääkintöneuvos Timo Keistinen perustelee.

Päivystysasetus määrittelee kansalliset laatustandardit kiireelliselle hoidolle ja erikoisalojen päivystyksille. Asetusluonnoksen mukaan esimerkiksi terveyskeskuksen alaisuudessa toimivissa kiireellistä hoitoa antavissa yksiköissä on jatkossa oltava laillistettu lääkäri ympärivuorokautisesti. Synnytyssairaaloissa puolestaan pitää olla muun muassa lastenlääkäri ja välitön valmius keisarinleikkaukseen.

"Se takaa, että synnytykset sujuvat turvallisesti ja että hoito on laadukasta. Ylipäätään kiireellinen hoito on terveydenhoidon ydinaluetta."

Laatustandardien määrittelystä kiitosta

Päivystysasetusta on valmisteltu pitkään. Se oli syyskuun loppuun asti lausuntokierroksella kunnissa, sairaanhoitopiireissä sekä erinäisissä terveydenhuollon ammattilaisten yhdistyksissä. Kaikkiaan lausuntoja tuli 85 taholta.

Yleisesti ottaen asetukseen oltiin tyytyväisiä ja sitä pidettiin tärkeänä. Keistisen mukaan erityistä kiitosta sai laatustandardien kansallinen määrittely.

"Nyt lääketieteen opiskelija ei voisi enää olla yksikön johdossa. Lisäksi vaaditaan, että laillistettu sairaanhoitohenkilökunta arvioi potilaita. Perushoitaja ei sitä saisi tehdä."

Mitä on kiire?

Kritiikkiä asetus sai termeistään. Isoin terminologinen kysymys syntyi siitä, mitä kiire tarkoittaa missäkin tilanteessa. Terveydenhuoltolain mukaan kiireellinen hoito on annettava välittömästi, eli saman päivän aikana. Kiireettömässä hoidossa takarajaksi on määritelty kuusi kuukautta hoidon tarpeen varmistuttua.

Ongelmana on se, että Suomesta puuttuvat määritelmät kiireellisen ja kiireettömän väliin jäävälle hoidolle. Englanniksi termi on subacute.

"Esimerkiksi syöpähoitoon pitäisi päästä noin kahdessa viikossa. Joissain muissa tapauksissa 1-3 päivässä."

Keistinen vertaakin asetuksen tekemistä runojen kirjoittamiseen.

"Tarkoituksena olisi, että ammattilaiset ja potilaat lukisivat sitä samalla tavalla. Että se olisi täsmällistä, mutta myös selkeää."

Sairaalaverkosto harvenee

Päivystysasetuksen tuomat yhteiset laatustandardit vaikuttavat terveydenhoidon rakenteisiin. Kaikki sairaalat eivät pysty nousevia laatuvaatimuksia toteuttamaan. Se johtaa päivystysten keskittymiseen.

"Varmaa on, että esimerkiksi synnytyssairaaloiden määrä vähenee. Ne ovat vähentyneet 1950-luvulta lähtien yksi per vuosi. Siksi kunnissa täytyisi kehittää äitiyshoitoa ja tarjota potilashotelleja. Lapissa synnytysmatka voi olla jo nyt jopa seitsemän tuntia."

Rahasta sairaaloiden vähenemisessä ei ole kyse. Päivystysasetus ei lisää eikä vähennä kustannuksia. Pikemminkin kyse on resursseista. Kunnallisella tasolla on pulaa lääkäreistä ja kätilöistä.

Laatu paranee

Keistisen mukaan lopulta kysymys on tasapainosta: miten paljon esimerkiksi synnytyssairaaloiden verkostoa voidaan harventaa niin, etteivät asiakkaat kärsi. Matkakuolemat voivat kasvaa, jos sairaaloita on liian harvassa.

Toisaalta tilastollisesti on todistettu, ettei keskittäminen välttämättä hankaloita sairaalaan pääsyä. Vaikka nykyisistä 30 synnytysyksiköstä viisi lopettaisi toimintansa, synnyttäjän keskimääräinen matka-aika sairaalaan pitenisi vain 30 sekunnilla.

Keistisen mukaan huolta ei siis ole.

"Keskittäminen parantaa hoidon laatua. Se on selvästi osoitettu."

Päivystysasetuksen on suunniteltu tulevan voimaan toukokuun 1. päivä 2014.

Teksti: Kimmo Vainikainen