Konserni soikoon

20.12.2010 13.35
Uutinen N5-56960

Hallinto- ja suunnitteluosaston osastopäällikkö Raimo Ikonen arvioi, että ministeriön nykyinen tulosohjaus ei riitä tahdittamaan koko hallinnonalaa yhteen sointuvaksi orkesteriksi. Harmoniaa haetaan kevään aikana kehittämällä ohjausmallia.

"Tulosvastuu tuli 1990-luvun puolivälissä, varsinainen tilivelvollisuus vasta 2004. Nyt valtion tulosohjaus odottaa uutta askelta, kun se pitäisi saada liitettyä vahvemmin poliittiseen ohjaukseen", Ikonen toteaa.

Hallinnonalaohjaukseen Ikonen kaipaa sidosryhmäyhteistyötä, uusia välineitä kuten johtamissopimuksia, joustavuutta sekä valmiutta nopeaan reagointiin. Resursseja pitäisi pystyä siirtämään paikasta toiseen:
"Enemmän palokuntahenkeä konserniin."

Julkinen hallinto joutuu aina vastaamaan kysymykseen, mihin rahat käytetään ja vaikutetaanko oikeisiin asioihin ja riittävän nopeasti.
"Seuraava suuri ponnistus ovat ensi kevään uudet tulossopimukset, jotka tehdään neljäksi vuodeksi, tarkistetaan vuosittain ja tsekataan usean kerran vuosittain kehysten ja budjetin yhteydessä", Ikonen kertoo

Palvelukykyä ja laatua

Tuloksellisuuden peruskäsitteet on valtionhallinnossa kuvattu niin sanotun tulosprisman avulla.

Prisman huippu on toiminnan vaikuttavuus, ja kivijalkana rakennelman pohjalla on henkilöstön henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen. Toiminnallinen tehokkuus koskee taloutta, tuottavuutta ja kannattavuutta. Tuotoksia ovat suoritteet ja hyödykkeet sekä palvelukyky ja laatu.

"Henkilöstön työhyvinvointi pitää nostaa tulossopimuksissa uuteen merkitykseen", Ikonen painottaa. Myös palvelukyky ja laatu otetaan konsernitason ohjaukseen vahvemmin mukaan.

Ikonen toivoo kovaan ohjaukseen pehmeämpää otetta: tulossopimusten tulee olla vahvempi selkänoja ja turva myös henkilöstölle.

"Tulosohjaus on positiivinen asia ja tärkeä väline koko konsernin tuloksen kannalta. Tuloksellisuus ei ole pelkkiä tunnuslukuja ja mittaamista."

Poliittiseen ohjaukseen

Raimo Ikonen uskoo, että tulosohjaus sidotaan jatkossa vahvemmin valtioneuvoston poliittiseen ohjaukseen ja hallitusohjelmaan. Toistaiseksi valtioneuvoston konserniohjauksesta on puuttunut yhteinen johto.

Jo kahdessa hallituksessa on kokeiltu niin sanottua ohjelmaohjausta. Nykyisellä hallituksella on kolme politiikkaohjelmaa, joilla kannustetaan eri hallinnonaloja yhteistyöhön. Valtiontalouden tarkastusvirasto on tosin huomauttanut, että ohjelmaohjaus ei ole antanut paljon villoja.

Sosiaali- ja terveysministeriö on juuri päivittänyt tulossopimuksensa laitosten ja virastojen kanssa, ja sopimukset julkistetaan Valtiokonttorin Netra-palvelussa vuodenvaihteessa.

"Päivitykset on tehty aika matalalla profiililla. Ei sinne ole uusia asioita viety nyt, kun uusi hallitusohjelma on tulossa toukokuun loppuun mennessä", Ikonen kertoo.

Toisaalta hallituksista riippumatta hallinnonalan ongelmat ja ilmiöt pysyvät melko vakaina, ja niihin on vastattava.

Toimittanut: Irma Heiskanen-Haarala

Näkökulmat