Heidi Tahvanainen: Lääkealaa kehitetään osana sote-uudistusta

Lääkealan kehittämistyön tavoitteena on parantaa lääkehuollon kustannustehokkuutta, varmistaa lääketurvallisuus ja -neuvonta sekä palveluiden sujuvuus, saatavuus ja saavutettavuus. Antti Rinteen hallitus on sitoutunut uudistamaan lääkehuollon kokonaisuutta sosiaali- ja terveysministeriön raporttiin (Näkökulmia lääkehoitoon ja lääkkeiden jakeluun liittyvistä muutostarpeista 2019:5) sisältyvän tiekartan mukaisesti.

Käytännössä lääkealan kehittäminen aloitetaan sote-uudistuksen rinnalla. Kehittämistyö jakautuu kolmeen kokonaisuuteen, joita ovat lääkehoidon ohjauksen ja rahoituksen kehittäminen, tiedonhallinnan ja digitaalisten työvälineiden kehittäminen ja apteekkitalouden ja lääkkeiden jakelun kehittäminen.

Tiekartan toimeenpano käynnistyy selvityksillä

Ministeriön lainsäädäntötyössä keskitytään ensi vaiheessa viime kaudella rauenneiden, apteekkialaa uudistavien hallituksen esityksien uudelleen valmisteluun. Hallituksen esitys lääkelain muuttamiseksi tullaan antamaan eduskunnan käsittelyyn keväällä 2020. Lisäksi ministeriössä on aloitettu esiselvityksien tekeminen tiekartan mukaisten kehittämistoimenpiteiden tarkentamiseksi.

Osana iäkkäiden palveluiden ja peruspalveluiden uudistamista (Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus-ohjelma) jatketaan rationaalisen lääkehoidon edistämistä ja kehitetään rationaalista lääkehoitoa tukevaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja työtapoja. Osin myös näitä tavoitteita tukemaan on Fimeassa käynnistynyt Turvallinen lääkehoito -oppaan päivitys, mihin on kutsuttu myös laajasti sidosryhmiä osallistumaan.

Tällä hetkellä THL, Fimea ja Kela ovat ministeriön toimeksiannosta selvittäneet lääkehoidon kustannuksia, apteekkitaloutta ja simuloineet eri Pohjoismaiden lääkkeiden hinnoittelurakenteen vaikutuksia Suomessa. Tehty työ raportoidaan alkuvuonna 2020, ja tämän perusteella käynnistetään jatkoselvitykset hallitusohjelman mukaisesti.

Lokakuussa ministeriö on käynnistänyt selvitystyön, jossa tunnistetaan, mitkä toimijat vaikuttavat terveydenhuollon palveluvalikoimaan ja millä perusteilla ne laativat suosituksensa. Samalla selvitetään lainsäädännön ja toiminnan muutostarpeet. Palveluvalikoima tarkoittaa niitä terveydenhuollon palveluita, jotka Suomessa rahoitetaan julkisin varoin. Yhtenä osa-alueena tarkastellaan lääkehoitoa. Selvityksen tulokset luovat pohjaa lääkeasioiden kansallisen ohjauksen ja rahoituksen kehittämiselle.

Kehittämistyötä on tehtävä pitkäjänteisesti

Lääkeasioiden tiekartan toimeenpanon käynnistämistä tuetaan edellä kuvatuilla selvityksillä, joilla on tarkoitus tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi ja tarkentaa kehittämistoimenpiteitä. Jatkovalmistelussa huomioidaan myös sidosryhmien näkemykset, jotka on koottu lausuntopalautteeseen virkamiesmuistiosta (STM 2019:5) ja julkaistu kesällä.

Lääkeasioiden kehittäminen ja asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät lisäresurssien kohdentamista ministeriössä ja hallinnonalalla. Kokonaisuus on laaja ja vaatii pitkäjänteistä kahden tai kolmen hallituskauden yli ulottuvaa työtä.

Heidi Tahvanainen
johtaja
sosiaali- ja terveysministeriö

Tausta-aineistoja lääkealan kehittämisestä:

• Lue lisää lääkehuollon kokonaisuuden uudistamisesta sosiaali- ja terveysministeriön raporttista Näkökulmia lääkehoitoon ja lääkkeiden jakeluun liittyvistä muutostarpeista 2019:5
• Lue lisää iäkkäiden lääkehoidon ja -huollon kehittämisestä STM:n sivuilta
• Lue lisää Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmasta STM:n tiedotteesta
• Lue lisää Turvallinen lääkehoito -oppaan päivityksestä Fimean uutisesta
• Lue lisää lausuntopalautteesta Näkökulmia lääkehoitoon ja lääkkeiden jakeluun liittyvistä muutostarpeista –raporttiin lausuntoyhteenvedosta