Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Lapsen edun on ohjattava varhaiskasvatuksen kokonaisuudistusta

Julkaisuajankohta 15.11.2010 15.25
Uutinen N5-56691

Lapsen edun huomioon ottaminen on tärkein periaate varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamisessa. Sosiaali- ja terveysministeriössä on yhteistyössä kaikkien keskeisten sidosryhmien kanssa valmisteltu päivähoitolain kokonaisuudistusta varhaiskasvatusta koskevaksi laiksi jo monen vuoden ajan. Uudistettavan lain on turvattava lapsen oikeus laadultaan hyviin varhaiskasvatuspalveluihin sekä vanhempien oikeus saada lapselleen päivähoitopaikka.

Kokonaisuudistus tarvitsee tuekseen rahoituksen, jota ei tässä taloudellisessa tilanteessa saatu valtion kehysneuvotteluissa eikä ensi vuoden talousarviossa. Sosiaali- ja terveysministeriössä tehtyjen alustavien laskelmien mukaan esitetyt päivähoitolain uudistamistoimet maksaisivat noin 200 miljoonaa euroa.

Tavoitteita pyritään saavuttamaan ilman lain osittaisuudistuksia

Sosiaali- ja terveysministeriö pitää tärkeänä laajan valmistelutyön eteenpäin viemistä. Suunniteltuja lain osittaisuudistuksia ei kuitenkaan nyt viedä eteenpäin, vaan STM:ssä pohditaan, millä muulla tavoin näitä hyviä tavoitteita voisi saavuttaa. Tavoitteena on edistää erityistä tukea saavien lasten asemaa päivähoidossa sekä varhaiskasvatuksen suunnittelua niin valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden kuin lapsikohtaisen suunnitelman kautta.

Peruspalveluministeri Paula Risikko tapaa asian tiimoilta varhaiskasvatuksen neuvottelukuntaa sekä alan ammattijärjestöjä.

Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä

Varhaiskasvatuksessa toimii monia eri ammattiryhmiä, joiden näkemykset eivät aina kohtaa. Valtioneuvoston asettaman varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan keskeisin tehtävä on ollut sekä ensimmäisellä toimikaudella (2005-2007) että nyt toisella toimikaudella (2008-2010) löytää yhteisiä näkemyksiä siitä, miten varhaiskasvatusta tulee kehittää. Neuvottelukunnassa on edustajia kaikista varhaiskasvatuksen keskeisistä sidosryhmistä.

Varhaiskasvatuksen kokonaisuudistuksen tarpeellisuudesta on laaja yksimielisyys, mutta näkemykset kehittämistoiminnasta ovat vaihdelleet sekä varhaiskasvatusta käsittelevissä useissa eri työryhmissä että neuvottelukunnassa.

Keskustelut varhaiskasvatuksen/päivähoidon hallinnoinnista ovat hidastaneet päivähoitolain uudistamista. Valtionhallinnossa päivähoidon hallinnoinnista sen eri muotoineen vastaa sosiaali- ja terveysministeriö, jonka vastuulla on myös pääosa perheiden palveluista. Esiopetuksen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan hallinnoinnista vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Hoito ja opetus toteutetaan ehyenä kokonaisuutena

Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, joka koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen muodostamasta kokonaisuudesta ja joka edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Julkisia varhaiskasvatuspalveluita ovat päiväkotihoito, perhepäivähoito, avoimet varhaiskasvatuspalvelut, esiopetus sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta.

Kansainvälisesti Suomea pidetään edelläkävijänä varhaiskasvatuksen järjestämisessä. Muissa maissa vasta tavoitellaan jokaisen lapsen yhtäläistä oikeutta osallistua varhaiskasvatukseen.

Suomessa pienten lasten hoito- ja kasvatusjärjestelmän kehittämisen keskeisiä periaatteita ovat olleet palvelujen saatavuuden yhdenvertaisuus, lasten välisen tasa-arvon turvaaminen, erityistä tukea tarvitsevien lasten mukaan ottaminen, vaihtoehtojen luominen perheille ja palvelujen kohtuullinen hinta. Suomalaisen varhaiskasvatuksen ehdottomana vahvuutena on se, että päivähoidossa lasten hoito ja opetus toteutetaan ehyenä kokonaisuutena, mikä on myös lapsen etu.

Lisätietoja

Osastopäällikkö Päivi Sillanaukee, p. 09 160 73313, 040 532 8249
Hallitussihteeri Hanna Kiiskinen, p. 09 160 73217, 050 430 2379
Neuvotteleva virkamies Tarja Kahiluoto, p. 09 160 73227, 050 380 6527

 

verkkouutiset
 
Sivun alkuun