Ministeri Pekonen: Mielenterveys on työpaikkojen arvokkainta pääomaa

11.2.2020 11.36
Kolumni

Millainen on työpaikka, jossa mielenterveyden voimavaroja arvostetaan ja tuetaan ongelmia kohdanneita työtovereita? Millaisessa työpaikassa työntekijän mielenterveyttä vaalitaan ja vahvistetaan?

Samaan aikaan, kun yksi hallituksen tärkeimmistä tavoitteista on työllisyysasteen nosto, työelämästä jää yhä useampi pois mielenterveyden häiriön takia. Pelkästään vuonna 2018 mielenterveyden häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäi yli 6 000 työeläkejärjestelmän piirissä olevaa henkilöä. 

Noin puolella suomalaisista on työpaikka, ja työ on tärkeä osa aikuisten elämää. Siksi työpaikoilla on suuri merkitys hyvän mielenterveyden ylläpidossa ja mielenterveyden häiriöstä toipumisessa. 

Hallitus on käynnistämässä kahta työelämäohjelmaa, joihin liittyy myös mielenterveyden vahvistamisen näkökulma. Työkykyohjelman tavoitteena on helpottaa myös mielenterveyden häiriöistä kärsineiden työllistymistä. Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma taas puolestaan pyrkii parantamaan työkulttuuria ja pidentämään työuria. 

Myös tänään julkistettu mielenterveysstrategia sisältää työelämää koskevia tavoitteita ja toimenpiteitä. Strategiassa todetaan, että mielenterveys on yksilön, perheiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan pääomaa, josta pidetään huolta ja johon sijoitetaan. Tämä pätee myös työelämässä, sillä väestön mielenterveys vaikuttaa työelämän tuottavuuteen ja koko työllisyyteen.

Työpaikoilla on osattava toimia mielenterveyttä tukevalla tavalla jokaisena työpäivänä, ei vain silloin, kun työkyky jo horjuu. Hyvä mielenterveys on avainasia myös tulevaisuuden työelämässä, jossa aivotyö, oman työn johtamisen taidot ja kyky oppia uutta korostuvat. 

Siksi työpaikkojen mielenterveysosaamista on vahvistettava. Henkilöstön kuormitus tai työuupumus on tunnistettava ja siihen on puututtava ajoissa. Esimiestyöllä ja johtamisella on tässä tärkeä rooli – läsnäolo ja oikeudenmukainen kohtelu ovat työpaikkojen ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä.

Mielenterveysstrategiassa linjataan, että työelämää on edelleen kehitettävä perheystävällisemmäksi. Esimerkiksi työn ja työajan joustot, etätyömahdollisuus ja myönteinen asenne ovat työpaikkojen keinoja parantaa työn ja muun elämän yhteensovittamista.

Työyhteisöissä voidaan törmätä ristiriitoihin, jotka kuormittavat myös mieltä. Jos työpaikalla on avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, asiat on uskallettu nostaa heti keskusteluun ja ristiriidat on ratkottu esimiehen tuella. Kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun suhteen työpaikalla on oltava nollatoleranssi. 

Tärkeintä on, että mielenterveyden ongelmiin suhtaudutaan työpaikalla samoin kuin muihinkin terveysongelmiin eikä työntekijän tarvitse pelätä leimautumista niiden vuoksi. 

Stigma on taklattava myös työelämässä.

Aino-Kaisa Pekonen
sosiaali- ja terveysministeri