Sanna Ahonen:
Miksi kunnan kannattaa jatkossakin edistää asukkaidensa hyvinvointia?

Sosiaali- ja terveysministeriö 5.6.2018 14.33
Kolumni
Miksi kunnan kannattaa jatkossakin edistää asukkaidensa hyvinvointia?

Miksi kunta enää panostaisi hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, kun hyöty valuu jatkossa maakuntaan?

Vastausta perustellessa voidaan nojata lakiin, sillä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan tehtävä myös maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeen. Mutta ilman lakipykälillä perusteluakin, eikö meistä jokainen halua asua kunnassa, jossa asukkaiden hyvinvoinnilla on merkitystä? 

Vaikka soten järjestämisvastuu siirtyykin maakuntaan, ei maakunta silti yksin korjaa koko satoa kunnan työstä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä edistämällä ja lisäämällä resursseja ennaltaehkäisyyn voidaan paitsi hillitä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia, myös pitää yllä kuntalaisten toiminta- ja työkykyä. Näillä on vaikutusta kunnan elinvoimaisuuteen ja myös kuntien jatkossakin järjestämien palvelujen kustannuksiin.

Kysyin ohimennen 14-vuotiaalta nuorelta, mitkä asiat hänen mielestään omassa kotikunnassa ovat tärkeitä hyvinvoinnin kannalta.

”Turvallisuus ja se, että ympärillä on ihmisiä. Että pääsee pyörällä tai bussilla kouluun, eikä tarvitse pyytää kyytiä. Hyvä koulu, jossa on myös mukavaa. Se, että luonto on lähellä.”

Kunnassa tehdään lukuisia asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia päätöksiä, esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja koulutuksen, työllistymisen, osallisuuden, asuinympäristöjen viihtyisyyden ja turvallisuuden, harrastusmahdollisuuksien ja liikennejärjestelyjen osalta. Kaikki nämä ovat asioita, joita asukkaat kokevat arkiympäristössään ja joissa tulisi huomioida hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuu kuuluu kunnassa ylimmälle johdolle.

Kunnissa onkin jo pitkään tehty arvokasta työtä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Nyt muutoksen alla kuntien kannattaa satsata hyte-työn edistämisen yhteistyö- ja toimeenpanorakenteiden vahvistamiseen. Onko vastuutahot määritelty? Onko kunnassa aktiivinen ja poikkihallinnollinen hyvinvointiryhmä? Ovatko kaikki toimijat mukana? Onko kunnassa hyvinvointikoordinaattori ja onko hänellä riittävästi tukea? Käytetäänkö hyvinvointikertomusta suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työvälineenä ja onko siinä huomioitu hyvinvointi- ja terveyserot? Arvioidaanko päätöksenteon valmistelussa väestön terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvat vaikutukset?

Yhteistyö- ja toimeenpanorakenteiden merkitystä ei voi liikaa korostaa. Selkeät rakenteet tarvitaan myös kunnan ja maakunnan yhteistyön turvaamiseksi.

Hyvinvoivat kuntalaiset ovat kunnan tärkein voimavara.

Yhteistyöhön on mahdollisuuksia myös kansallisesti, esimerkiksi THL:n koordinoimassa Terve Kunta -verkostossa, joka tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Verkostossa painotetaan, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuu kuuluu kunnassa ylimmälle johdolle. Suunnitelmallinen hyte-työ kantaa hedelmää. Kun johto on perillä kuntalaisten hyvinvoinnin tilasta, on mahdollisuus asettaa tietoon perustuvia tavoitteita ja tehdä päätöksiä, joilla on myönteisiä vaikutuksia kuntalaisten hyvinvointiin.

Hyvinvoivat kuntalaiset ovat kunnan tärkein voimavara, joten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kannattaa myös jatkossa.

Sanna Ahonen
Terve Kunta -verkoston koordinaattori
kehittämispäällikkö, THL
p. +358 29 524 8577

THL:n sivuille on koottu tietoa kunnan hyte-työn tueksi:

Entä oletko jo HYTE-verkostokirjeen tilaaja? Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja eriarvoisuuden vähentämisen verkostokirje kertoo alan ajankohtaisista aiheista: koulutuksista, tapahtumista, julkaisuista, kehittämishankkeista ja tutkimuksista.