Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Ministeriryhmä: Vanhuspalvelulain uudistaminen käyntiin tällä hallituskaudella

social- och hälsovårdsministeriet
Julkaisuajankohta 12.2.2019 18.32
Tiedote 26/2019

Hyvinvoinnin ja terveyden ministeriryhmä käsitteli tiistaina 12. helmikuuta kokouksessaan vanhuspalvelujen tilannetta. Ministeriryhmä päätti käynnistää työn vanhuspalvelulain uudistamiseksi jo tällä hallituskaudella.

Työ kattaa koko vanhuspalveluiden kokonaisuuden. Työtä varten asetetaan laajapohjainen virkamiestyöryhmä, joka valmistelee esityksiä lainsäädäntöön tarvittavista muutoksista vaikutusarviointeineen vuoden 2019 loppuun mennessä.

Työssään virkamiesryhmä arvioi ainakin seuraavia kokonaisuuksia:

  1. Ennaltaehkäisyn näkökulma: ennaltaehkäisevät palvelut ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseksi.
  2. Henkilöstön määrä, osaaminen ja kohdentaminen sekä osaajien tarve ottaen huomioon myös kotihoito ja omaishoito.
  3. Hoidon laadun varmistamiseen liittyvät tekijät, kuten hoidon laadun indikaattorit sekä valvontaan liittyvä sääntely.
  4. Palvelutarpeen arviointi sisältäen kansallisen vertailukelpoisen palvelu- ja hoidon tarpeen arvioinnin ja seurannan  mittarin.
  5. Vanhuspalvelulain ja sosiaalihuoltolain yhteensovittaminen ja päällekkäisyyksien poistaminen.

– Julkisuudessa käyty keskustelu on tuonut esiin huolestuttavia asioita vanhustenhoidon tilasta Suomessa. Ikäihmisten kohtelu ei kaikkialla täytä toimintamme arvolähtökohtia ja luottamusta palveluihin on rapautettu. Asia on vakava. Julkinen keskustelu epäkohdista on vahvistanut käsitystä siitä, että tarvitaan laaja ja huolellinen valmistelutyö, jotta vanhusten palveluihin saadaan yhtenäiset käytännöt ja ratkaisut. Hoitajien riittävyys ja määrä on osa tätä valmistelua, sanoo perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko.

Vanhusten hyvinvointiin ja kokonaistilanteeseen vaikuttavat monet asiat, eikä monisärmäinen asia ratkea vain yhtä kulmaa muuttamalla. Ministeriryhmän mukaan nyt tarvitaan laaja virkamiesvalmistelu yli hallinnon rajojen sekä keskustelua ikäihmisten itsensä ja heidän omaistensa kanssa, jotta palvelujen, terveyden ja hyvinvoinnin eri näkökulmat, esimerkiksi osaaminen, henkilöstön riittävyys, erilaiset asumisratkaisut, johtaminen, hankinnat ja valvonta otetaan riittävästi huomioon.

Valvontaan tarvitaan lisää voimavaroja, ja niitä on luvassa seuraavassa lisäbudjetissa.

– Resurssien lisäämisen lisäksi tarvitaan muun muassa parempaa johtamista, omavalvontaa ja hankintaosaamista sekä luotettavaa seurantatietoa hoivan ja hoidon laadusta. Tarvitaan myös yhtenäiset laskentapohjat ja mittarit. Hyvää hoitoa toteutetaan yhteistyössä omaisten kanssa, toteaa sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila.

– Vanhusten hoidosta on paljastunut laiminlyöntejä, jotka ovat sietämättömiä ja tuomittavia. Siksi vanhuspalvelulaki on uudistettava ja sen velvoittavuutta on lisättävä. Työssä on otettava huomioon koulutusmäärät ja henkilöstön riittävyys, sillä vanhustemme on oltava aina osaavissa ja luotettavissa käsissä, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.

Käynnistyvälle valmistelulle saadaan hyvää pohjaa jo useamman kerran tehdyistä vanhuspalvelulain toteutumisen arvioinneista. Työryhmä selvittää myös eri viranomaisten roolit ja yhteistyön.

Valmistelussa otetaan huomioon jo käynnistynyt ikästrategian pohjatyö, jossa ikääntymiseen liittyviä tekijöitä arvioidaan pitkällä aikavälillä ja sosiaali- ja terveyspalveluja laajemmin. Lisäksi ministeriryhmä päätti, että lainsäädännön valmistelun rinnalla päivitetään vanhuspalvelujen laatusuositukset vuosille 2020 – 2023.

Ministeriryhmä kuuli kokouksessaan Valviran ylijohtaja Markus Henrikssonia ja sai tilannekatsauksen ikäihmisten palveluiden laadusta sekä valvonnasta.

Lisätietoja

ylijohtaja Tuija Kumpulainen, STM, p. 0295 163 280
neuvotteleva virkamies Satu Karppanen, STM, p. 0295 163 549
perhe- ja peruspalveluministerin erityisavustaja Elina Das Bhowmik, p. 040 548 9056

Annika Saarikko Pirkko Mattila Sanni Grahn-Laasonen
 
Sivun alkuun