Minna Saario:
Miten Kanta-palveluja pitäisi kehittää – STM kerää näkemyksiä ja ideoita

Sosiaali- ja terveysministeriö 26.9.2018 15.30
Kolumni

Kanta-palvelujen hyötyjä ja mahdollisuuksia ei saa hukata. Siksi niiden kehittämiseen tarvitaan kaikkien osapuolten ajatuksia ja ideoita.

Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt hankkeen, jossa mietitään, millaisin eri tavoin Kanta-palveluja voisi kehittää. Hankkeessa muodostetaan vaihtoehtoisia skenaarioita, joiden perusteella luodaan Kanta-palvelujen kehittämispolku seuraaville 10 - 15 vuodelle.

Tavoitteena on, että verovaroin kehitettävät ja ylläpidettävät Kanta-palvelut hyödyttäisivät mahdollisimman hyvin kaikkia käyttäjiä.

Siksi haluamme kutsua sidosryhmiä mukaan kehittämistyöhön. Ideoita kerätään, mallinnetaan ja arvioidaan eri kaupungeissa järjestettävissä työpajoissa, sähköisellä osallistamisella ja asiantuntijahaastatteluilla syksyllä 2018 ja alkuvuonna 2019. Tulokset valmistuvat helmikuussa 2019.

Kanta-palveluilla tarkoitetaan useita erilaisia digitaalisia palveluja, kuten Resepti-palvelu, Lääketietokanta, Potilastiedon arkisto ja Tiedonhallintapalvelu sekä Omakanta. Palveluja käyttävät kansalaiset, apteekit, sosiaalihuolto sekä julkinen ja yksityinen terveydenhuolto. Kanta-palveluilla kansalaisten keskeiset terveystiedot ovat käytettävissä siellä, missä he käyttävät terveydenhuollon palveluja. Ja kun tietoja on paremmin saatavilla, ovat palvelut laadukkaampia.

Kanta-palvelujen sisältö on laajentunut vaiheittain ja työn alla on jatkuvasti uusia toiminnallisuuksia. Samalla niiden käyttö on kasvanut niin, että Kanta-palvelut ovat olleet useampana vuonna Suomen käytetyimpien verkkopalvelujen listalla.

Kokonaisuutta ei kuitenkaan ole aina pystytty kehittämään ennakkosuunnitelmien mukaisesti.

Osaan palveluista ja toiminnallisuuksista on jo pitkään esitetty muutostoiveita. Esimerkiksi kansalaiset ja ammattilaiskäyttäjät ovat toivoneet, että palvelut olisivat helpompia käyttää ja toimisivat reaaliaikaisesti.

Kanta-palvelujen muutosideoista muodostetaan vaihtoehtoisia skenaarioita, joista arvioidaan niiden toteuttavuutta, kustannuksia, hyötyjä ja riskejä. Keskeisiä kysymyksiä tällöin ovat muun muassa palvelujen ohjausmalli, käyttäjien tarpeet, palvelujen keskittämisen ja hajauttamisen mallit, tietoturvallisuus, toimintavarmuus sekä tulevat toiminallisuudet ja tiedon toisiokäyttö.

Kun vaihtoehtoisia malleja luodaan, otetaan samalla huomioon, mitä sosiaali- ja terveysalalla tapahtuu ja millaisia digiratkaisuja on tehty.

Esimerkiksi sote-uudistus ja valinnanvapausmalli, sote-tiedon käyttö tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä biopankkidata ja genomitieto vaikuttavat kaikki myös Kanta-palveluihin. Lisäksi uusien teknologioiden, tiedon standardoinnin, tekoälyn ja robotiikan mahdollisuudet pitää arvioida.

Erityisesti Kanta-kehittämisskenaarioissa halutaan tunnistaa kansalaisten, ammattilaisten ja palvelujärjestelmän roolit, jotta kansalaisten toimintakykyä ja omatoimisuutta voitaisiin tukea.

Tervetuloa mukaan kehittämään Kanta-palveluja. Tietoja työskentelytavoista on nähtävillä täällä.

Minna Saario
johtaja
Digitalisaation ja tiedonhallinnan ryhmä, sosiaali- ja terveysministeriö