Huumekeskustelussa ei ole lopullisia totuuksia

8.10.2012 11.51
Uutinen N5-61308

Sosiaalineuvos Tapani Sarvanti pitää huumepolitiikasta käytävää avointa keskustelua tärkeänä. Sarvannin mukaan Suomessa ollaan toisinaan yhä kyvyttömiä keskustelemaan huumeista ja huumausainepolitiikasta ilman jyrkkiä kategorioita.

Usein jakolinjan eri puolille jäävät ne, joiden mukaan kaikki huumeet vievät välittömästi tuhoon ja ne, joiden mukaan tietyistä huumeista ei ole juurikaan haittaa.

"Me pyrimme kuulemaan kaikkia tahoja, kun valmistelimme viimeisimmän, vasta julkaistun huumepoliittisen toimenpideohjelman."

Kesällä annettu valtioneuvoston periaatepäätös ottaa Sarvannin mukaan eri hallinnonalojen tulokulmat ja rinnakkaiset tavoitteet kiitettävästi huomioon.

STM:n kanssa toimenpideohjelmaa työstivät sisäasiainministeriö, oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, ulkoasiainministeriö, valtionvarainministeriö, Poliisihallitus, Tulli, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimea, Valtakunnansyyttäjänvirasto sekä Opetushallitus. Lisäksi alalla toimivat järjestöt pääsivät ääneen.

"Uudessa toimenpideohjelmassa hallinnonalat keskustelevat toistensa kanssa. Se on keskeisintä. Ilahduttavaa on myös, että järjestöissä käydään varsin paljon huumekysymyksiä koskevaa keskustelua, joka ei ole niin repivää kuin joskus ennen."

Toimenpideohjelma tähtää huumausaineiden käytön ja sen aiheuttamien haittojen vähentämiseen vuosina 2012-2015.Varsinaiset toimenpiteet kattavat ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen, huumausainerikollisuuden torjunnan, huumausainehaittojen ehkäisyn ja hoidon, EU:n huumausainepolitiikan ja kansainvälisen yhteistyön sekä huumausaineongelmaa koskevan tiedonkeruun ja tutkimuksen.

"Uutta ohjelmassa on, että toiminnan kohteet ovat olleet mukana suunnittelemassa sitä."

Kohtuullisia rangaistuksia ja helpommin hoitoon

Huumausainepoliittisessa toimenpideohjelmassa tunnustetaan, että huumausaineita koskeva ilmapiiri on muuttumassa. Nuorten asenteet ovat tulleet suvaitsevaisemmiksi huumeille. Viimeisen vuoden aikana kannabista oli kokeillut yli kymmenen prosenttia 15-34-vuotiaista. Lisäksi huumekuolemat ovat kasvussa jokaisessa Pohjoismaassa ja huumeiden kotikasvatus on yleistynyt.

"Yksiselitteisiä keinoja asian parantamiseen ei löydy", Sarvanti sanoo.

Sarvannin mukaan huumausainepoliittisesti positiivista on, että asian parissa työskentelevät virkamiehet ovat nuorentuneet. Se synnyttää sosiaalineuvoksen sanoin "älyllistä keskustelua". Mahtipontiset puheet siitä, mikä on hyvää ja pahaa ovat väistymässä.

"Itse kannatan moniarvoista keskustelua ja yhteiskuntaa. Lopullisia totuuksia ei ole olemassakaan."

Erityisesti Sarvanti toivoisi, että poliittisen ilmapiirin muutos muokkaisi keskustelua huumausainerangaistusten kohtuullisuudesta. Suomessa huumausainerikoksista voi saada jopa 12 vuoden vankeustuomion.

"Maksimirangaistusta käytetään Suomessa hyvin herkästi, mikä ei suinkaan ole ollut lainvalmistelijoiden tarkoitus. Onneksi hiljalleen ollaan ymmärtämässä, että asiassa ollaan kohtuuttoman kovia. Mitäs sitten tehdään, kun tulee se todella iso huume-erä?"

Kovien rangaistusten sijaan Sarvanti toivoisi, että huumeiden käyttäjiä kohdeltaisiin sensitiivisemmin. Heidän pitäisi päästä hoitoon nimettömänä ja suoraan kadulta. Byrokratia olisi minimoitava ja nuorille saatava sosiaalista tukea tarjoavia oleskelupaikkoja. Ylipäätään käyttäjien kohtelun olisi oltava ihmisarvoista.

Toimenpideohjelmassa ehdotetaan samaa. Sen yhtenä päämääränä on madaltaa hoidon kynnystä ja poistaa hoitoon hakeutumisen esteitä.

"Valitettavasti hoidon tarjonta ja tarve eivät kohtaa. Meidän pitäisi pystyä markkinoimaan päättäjille hoitopaketteja ja konkreettisempia vaihtoehtoja."

Kahden raiteen politiikka tuloksellista

Ongelmakohdista huolimatta Sarvanti näkee Suomen huumausainepolitiikassa paljon hyvää. Nykyisellään toimenpideohjelma nojaa niin sanottuun kahden raiteen malliin. Toisaalta tuomitaan huumeiden käyttö ja painotetaan huumeiden laittomuutta. Toisaalta pyritään minimoimaan huumeiden käytön haitat, jos ennaltaehkäisy ei pure.

Sarvannin mukaan juuri haittojen minimointi on yksi huumausainepolitiikan suurista innovaatioista.

"Kahden raiteen politiikka on todella tuloksellista. Haittoja vähentävästä huumepolitiikasta, matalan kynnyksen terveysneuvontapisteistä ja käytettyjen neulojen vaihtamisesta on tieteellistä näyttöä niin Suomessa kuin muuallakin ."

Ylpeyden aiheiksi Sarvanti nostaa myös Tampereen Nervin ja Helsingin Vinkin kaltaiset terveysneuvontatoimipisteet sekä huumeiden käyttäjien ja asiantuntijoiden väliset verkkokeskustelumahdollisuudet. Ne ovat katutason työn kannalta mittaamattoman arvokkaita.

"Päihdehuollossa tehdään ankaran paineen alaisena korvaamattoman arvokasta suurta osaamista vaativaa työtä."

Lisäksi kehuja saa huumausainepoliittisen asioiden parissa työskentelevien antaumus.

"Tupakkaan liittyy Suomessa 5000 kuolemaa, alkoholiin 3000 ja laittomiin huumeisiin 200. Vaikka nuo 200 kuolemaakin ovat liikaa, voinemme katsoa onnistuneemme ainakin kohtuullisesti."

Kimmo Vainikainen