Lääkepolitiikka 2020 valmistelu alkoi

25.1.2010 12.06
Uutinen N5-53877

Suomen tulevien vuosien lääkepolitiikkaa valmistellaan nyt uudella tavalla: osana sosiaali- ja terveyspolitiikan linjauksia ja yhteistyössä lääkealan toimijoiden kanssa. "Tämä on uutta. Aiemmin lääkepolitiikkaa on linjattu virkamiestyönä erillään palvelujärjestelmästä", lääkealasta vastaava STM:n neuvotteleva virkamies Ulla Närhi kertoo.

Tähän asti lääkepolitiikan "ohjekirjana" on ollut vuonna 2003 valmisteltu Lääkepolitiikka 2010 -asiakirja. Siinä painopisteet olivat lääkkeiden hyvä alueellinen saatavuus, lääketurvallisuuden ylläpitäminen, lääkkeiden asianmukainen käyttö ja hallintojärjestelmän läpinäkyvyys.

Tärkeä tavoite oli myös huolehtia siitä, "että lääkekustannusten kasvu ei heikennä yhteiskunnan ja kansalaisten mahdollisuutta hyödyntää parhaita käytettävissä olevia lääkehoitoja".

Ulla Närhi toteaa, että lääkekustannusten kohtuullistamisessa on onnistuttu hyvin. Lääkevaihto ja viitehintajärjestelmä ovat tuoneet säästöjä sekä lääkkeiden käyttäjille että yhteiskunnalle.

Lääkehuollon hallintoa on uudistettu ja lääkealan osaaminen on koottu Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaan. Lääketurvallisuus on saatu pidettyä Suomessa hyvänä.

"Tutkimusten mukaan lääkkeiden käyttö ei aina ole asianmukaista. Lääkehoidon tulosten parantamiseen pitäisi etsiä uusia keinoja", Närhi toteaa.

Lääkkeiden saatavuus on Suomessa hyvä

Lääkkeiden alueellinen saatavuus on pysynyt tähän asti Suomessa hyvänä. Apteekkilupia ei ole vähennetty esimerkiksi kuntaliitosten yhteydessä. Suomessa on sivuapteekit mukaan lukien noin 850 apteekkia. Yhtään apteekkilupaa ei ole vielä tähän mennessä jäänyt Ulla Närhin tietojen mukaan hakematta.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan lääkelain muutoksia, joiden tavoitteena on turvata lääkkeiden hyvä alueellinen saatavuus myös vastaisuudessa.

Suomessa ei ole harkittu itsehoitolääkkeiden myynnin sallimista kaupoissa tai marketeissa. Ulla Närhin mukaan ratkaisua on perusteltu kansanterveydellisillä ja lääketurvallisuussyillä.

"Yksikään itsehoitolääke ei ole täysin vaaraton, ei edes tavallinen aspiriini. Jos lääkkeitä on saatavilla huoltoasemilla ja kaupoissa, niiden käytössä ei ole minkäänlaista kontrollia. Lääkkeiden myynti halutaan pitää asiantuntijoilla, jotka voivat samalla opastaa lääkkeiden käytössä."

"Lääkekaapeista asiakkaat tosin voivat ostaa itsehoitolääkkeitä ilman asiantuntijaopastusta, mutta ongelmatilanteissa asiakas voi aina ottaa yhteyttä lääkekaapista vastuussa olevan apteekkiin", Närhi huomauttaa.

"Euroopassa on monenlaista käytäntöä: joissakin maissa lääkkeitä myydään kaupoissa ja taas joissakin apteekeissa myydään paljon muutakin kuin lääkkeitä. Suomessa apteekit halutaan pitää lääkkeiden myyntipaikkoina ja lääketiedon antopaikkoina."

Lääkepolitiikan tavoitteena on potilaan hyvinvointi

"Lääkepolitiikka 2020 määrittelee ja linjaa kansallisen lääkepolitiikan keskeiset periaatteet ja tavoitteet osana kansallista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Tärkein tavoite on potilaan hyvinvointi", Ulla Närhi sanoo.

"Erityistä huomiota on kiinnitettävä lääkehoidon turvallisuuteen ja asianmukaisuuteen. Sähköisen reseptin käyttöönotto on hyvänä apuna järkevään lääkehuoltoon pyrittäessä. Samoin potilaan sitoutuminen oman lääkehoitonsa toteuttamiseen, jota on tuettava."

Jotta lääkkeisiin liittyvä osaaminen saadaan nykyistä kiinteämmin osaksi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää, lääkehuolto ja lääkkeisiin liittyvät asiat sisällytetään tekeillä olevaan sosiaali- ja terveysministeriön Strategia 2020 -asiakirjaan. Strategiaan sisällytettävät lääkepoliittiset linjaukset tehdään Lääkepolitiikka 2020 -ohjaus- ja valmistelutyöryhmissä. Työryhmiin on koottu edustus keskeisistä lääkealan sidosryhmistä kuten Fimeasta, Kelasta, THL:sta, Valvirasta, alan ammattijärjestöistä, lääketeollisuudesta, tutkimuslaitoksista ja potilasjärjestöistä.

Suomen lähivuosien sosiaali- ja terveyspolitiikkaa linjaava Strategia 2020 -asiakirja valmistuu vuoden 2010 loppuun mennessä.

Merja Moilanen

Näkökulmat