Pohjoismainen yhteistyö vaatii oivallusta

10.4.2012 7.31
Uutinen N5-59898

Pohjoismainen yhteistyö on ollut Suomelle tärkeää koko itsenäisyyden ajan, mutta EU-jäsenyyden jälkeen kiinnostus siihen on laimentunut.  Suuntaa olisi taas aika kääntää, sanoo terveyspalveluryhmän johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki.

"Pohjoismaisten yhteiskuntien rakenteet ja arvot ovat niin samankaltaisia, että tässä verkostossa meillä on oikeasti mahdollisuus hyötyä toistemme kokemuksista. Muualla ymmärryksen esteet ovat paljon suurempia."

Yhteistyötä tarvitaan Voipio-Pulkin mielestä myös Suomen monenkeskisen yhteistyön nykyisellä pääfoorumilla EU:ssa.

"Olemme vahvempia yhdessä kuin yksin. Tarkoituksena ei ole linnoittautua minkään muurin taakse, vaan varjella ja jopa markkinoida meille yhteisesti tärkeitä asioita. Ehkä tärkein niistä on pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan malli ja sosiaalinen turvallisuus."

Itsestäänselvyydeksi ja ehkä vähän ponnettomaksi mielletyn pohjoismaisen yhteistyön merkityksen oivaltaa usein vasta tullessaan itse tekemisiin sen kanssa. Voipio-Pulkille näin kävi viime vuonna Suomen toimiessa Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana. Sosiaali- ja terveysasioita valmistelleen virkamiestyöryhmän vetäjänä hän seurasi tapahtumia aitiopaikalta.

"Lähtötilannetta voi kuvailla varovaiseksi, eikä meillä ollut alussa kovin suuria odotuksiakaan. Vähitellen toiminta kuitenkin vilkastui ja syveni. Myös innostus yhteistyöhön kasvoi sisältöjen kehittyessä."

Hyvinvointimalli yhdistää

Aktiivisuuden herääminen johtuu Voipio-Pulkin mukaan pitkälti siitä, että Suomi onnistui nostamaan esiin riittävän kantavia aiheita.

"Sosiaali- ja terveyspuolella pääteemaksi valittiin pohjoismaisen hyvinvointimallin kehitys. Se kiinnosti, sillä globalisaatio haastaa mallin monella tavoin.  Järjestimme aiheesta korkeatasoisen konferenssin, jonka raportti antaa hyvän kuvan näistä haasteista."

Samankaltaisuudestaan huolimatta Pohjoismaat ovat kehittäneet hyvinvoinnin ylläpitoon monia omia ratkaisujaan. Viime vuonna esillä olivat muun muassa vaativa erikoissairaanhoito ja ikäihmisten palvelut.

"Muiden malleista voi olla meille paljon hyötyä oman sosiaali- ja terveyspalvelureformimme suunnittelussa. Tällainen tieto jää yllättävän usein hyödyntämättä. Yhteistyön syventämiseen liittyy myös yhteisiä tutkimustarpeita." 

Ministerineuvoston puheenjohtajuus siirtyi Suomesta Norjaan, joka jatkaa sitä hyvinvointiteemalla. Voipio-Pulkin mielestä se tuo työhön toivottua pitkäjänteisyyttä.  Ryhtiä siihen haettiin jo viime vuonna.

"Perkasimme pois joitakin ikuisuusprojekteja, jotta  uusille aloitteille saatiin tilaa. Suunta on kohti suurempia ja vaikuttavampia hankkeita." 

Hankala kielikysymys

Pohjoismaisten foorumien imago on meillä monia muita kansainvälisiä areenoita arkisempi. Voipio-Pulkki näkee siinä markkinointihaasteen, joka liittyy ainakin osaksi kieleen.

"Skandinaviska ei avaudu suurelle osalle suomalaisista eikä muidenkaan ole aina helppo ymmärtää esimerkiksi tanskalaisten puheenvuoroja. Me käytimme kokouksissa tulkkeja, mikä vapautti keskustelua selvästi."

Voipio-Pulkin mielestä yhteistyössä olisi tärkeämpää tulla ymmärretyksi kuin pitää kiinni periaatteesta.

"Jos haluamme mukaan lisää nuoria ja asiantuntijoita, kielikysymykseen on tarjottava vaihtoehtoisia ratkaisuja. Esimerkiksi tutkijoiden laajempi verkottuminen edellyttää englannin käyttöä. Tämä on kieltämättä arka asia pohjoismaisessa yhteistyössä." 

Vaikka pohjoismaisessa yhteistyössä on omat hankalat asiansa, se on yleensä varsin ongelmatonta. Jopa siinä määrin, että koko asia jää helposti taka-alalle välitöntä huomiota vaativien päivänpoliittisten kriisien vähäisyyden vuoksi.  Yhteenkuuluvuus nousee kuitenkin esiin asioiden järkkyessä, mikä näkyi Voipio-Pulkin mukaan muun muassa Norjan viimekesäisessä tragediassa.

"Kaikkien Pohjoismaiden edustajat osallistuvat tapahtuneen arviointiin. Siinä kävi selvästi ilmi, miten vahvasti meitä yhdistää halu säilyttää mahdollisimman avoin yhteiskunta."

Toimittaja:  Paula Mannonen