OECD:n raportti: Kuntauudistus ja suuremmat yksiköt tehostaisivat palvelujen järjestämistä

7.2.2012 13.07
Uutinen N5-59139

Monien terveysmittareiden mukaan Suomen terveydenhuollon tulokset ovat hyviä, vaikka terveydenhuollon menojen suhde bruttokansantuotteeseen on Suomessa pienempi kuin OECD-maissa keskimäärin. OECD:n tuoreen raportin mukaan myönteisiä asioita ovat mm. hoitopaikan valinnan laajeneminen sekä lääkekustannusten kasvun saaminen hallintaan. Terveydenhuoltojärjestelmä kaipaa kuitenkin tehostamista, ja kansallinen sähköinen potilastiedon arkisto on saatava käyttöön.

Raportti OECD Economic Surveys: Finland 2012 julkistettiin tiistaina 7. helmikuuta 2012 Helsingin Säätytalolla. Suomen taloutta koskevan OECD:n arvioinnin erityisteemana on terveydenhuolto.

Suomalaiset ovat tyytyväisiä terveydenhuoltoon, mutta terveyserot kasvavat

Suomalaiset ovat tyytyväisempiä terveydenhuoltoonsa kuin monien muiden OECD-maiden asukkaat, joskin tyytyväisyys oman alueen palvelujen saatavuuteen on vähäisempää. Viimeisen 20 vuoden aikana väestöryhmien väliset erot terveydentilassa ovat kasvaneet, vaikka eriarvoisuuden vähentäminen on ollut pitkään selkeä tavoite.

OECD:n mukaan terveyserojen vähentäminen vaatii nykyistä enemmän investointeja sairauksien ehkäisyyn ja terveellisten elintapojen edistämiseen erityisesti nuorilla. Lisäksi se edellyttää parempaa hoitoon pääsyä sekä ennaltaehkäisevien toimien painottamista alempiin tuloryhmiin. Raportissa kiinnitetään huomiota myös eriarvoisuuteen yleislääkäri- ja erikoislääkärikäynneissä sekä yleislääkärille pääsyn vaikeuksien jatkumiseen.

OECD toteaa, että Suomi on harvoja OECD-maita, joissa alkoholin kulutus on ollut kasvussa viime vuosiin asti. Erityisen huolestuttavaa on se, että OECD-maiden vertailussa nuorten tupakointi ja humalajuominen sekä lihavuus ovat Suomessa poikkeuksellisen yleisiä.

Terveydenhuoltojärjestelmän hajanaisuus haittaa palvelujen tehokasta järjestämistä

Väestörakenteen muutos aiheuttaa terveydenhuollon järjestämiskustannusten kasvua, jota voidaan hillitä parantamalla tehokkuutta. OECD korostaa suosituksissaan kuntauudistuksen tarvetta: vain riittävän suuret kunnat voivat järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut tehokkaasti. OECD:n mukaan kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tehokas toteuttaminen vaikeutuisi, mikäli kuntien määrää ei saada oleellisesti pienemmäksi. Tämä voi aiheuttaa radikaaleja uudistustarpeita, kuten kansallisten tai alueellisten rahastojen luomista.

OECD kannustaa myös rakentamaan isompia palveluyksiköitä, sillä yksikön koon kasvaessa myös laatu yleensä paranee. Lisäksi tulisi yhtenäistää perusteita, joiden mukaan sairaalat laskuttavat kuntia antamistaan palveluista. Perusterveydenhuoltoon esitetään tiimikohtaisia uusia palkkausperusteita. Moniammatillisten tiimien työskentelymallin tukeminen palkkausjärjestelmän keinoin voisi edesauttaa potilaan kokonaisvaltaista ja vaikuttavaa hoitoa.

Raportin mukaan kansainväliset kokemukset tilaaja-tuottaja -malleista ovat ristiriitaisia. Tilaaja-tuottaja -malleihin voisi olla sopivaa edetä asteittain kuntakoon kasvaessa, sillä suuremmilla kunnilla on paremmat neuvottelumahdollisuudet. Lisäksi on harkittava, mitä terveydenhuollon eri palveluja voidaan kilpailuttaa.

OECD on arvioinut Suomen terveydenhuoltoa aiemmin kaksi kertaa, ensimmäisen kerran vuonna 1998 osana silloista talouden maa-arviota sekä erillisenä laajempana selvityksenä vuonna 2005. OECD:n arvioinnit ja niiden suositukset ovat osaltaan vauhdittaneet terveydenhuollon kehittämistyötä Suomessa.

Lisätietoja

ylijohtaja Päivi Sillanaukee, STM, p. 09 160 73313
johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, STM, p. 050 331 0314
neuvotteleva virkamies Pasi Mustonen, STM, p. 050 569 1529 [email protected]