Sitkeästi kohti palkkatasa-arvoa

9.9.2013 7.18
Uutinen N5-63044

"Naisen euro työmarkkinoilla on nykyisin noin 83 senttiä. Ero miehiin on siis 17 prosenttia tai rahana 598 € kuukaudessa.  Tähän lukuun on laskettu mukaan kokoaikatyö säännöllisillä työajoilla. Jos mukaan otetaan osa-aika- ja ylityöt, ero kasvaa, sillä osa-aikaisilla työmarkkinoilla on enemmän naisia, ja ylitöissä taas miehiä", sanoo STM:n projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen.

Samapalkkaisuus käsitetään usein niin, että samasta työstä on maksettava yhtä paljon miehille ja naisille. Termi kattaa kuitenkin myös samanarvoisen eli yhtä vaativan työn. Tasa-arvolaki kieltää työelämässä sukupuoleen perustuvan palkkasyrjinnän ja sisältää velvoitteen edistää palkkatasa-arvoa.

"Oikeudenmukainen järjestelmä ottaa huomioon työn vaativuuden, jolloin palkan on oltava yhtä suuri samanarvoisesta työstä. Nyt meillä esimerkiksi maksetaan enemmän tekniikan kuin ihmisten kanssa työskentelystä, vaikka kumpikin vaatii yhtä pitkälle vietyä osaamista."

Syvällä rakenteissa

Viitamaa-Tervosen mielestä naisten ja miesten palkkaeroissa on enemmän kysymys rakenteellisesta epätasa-arvosta kuin suorasta syrjinnästä, jossa naisia ja miehiä kohdeltaisiin yksittäisessä tapauksessa eri tavoin.

"Naisvaltaisten alojen palkkataso on pääsääntöisesti miesvaltaisia heikompi, mikä heijastaa yhteiskunnassa vallitsevaa käsitystä töiden arvosta. Kuitenkin myös alojen sisällä miehet ja naiset toimivat eri tehtävissä. Naisia on vähemmän johtajina, ja he ovat myös enemmän perhevapailla."

Sukupuolten välinen palkkaero alkoi kaventua voimakkaasti 1970-luvulla, jolloin tulopoliittisiin sopimuksiin alettiin sisällyttää muun muassa tasa-arvo- ja matalapalkkaeriä. Vaikka ne eivät ole kokonaan kadonneet sopimuksista, ero on pysynyt 18-20 prosentin tasolla 1980-luvun puolivälistä lähtien. Viime vuosina nähty hienoinen kaventuminen johtuu Viitamaa-Tervosen mukaan sekä tavoitteellisesta toiminnasta että työelämän rakennemuutoksista.

"Hämmentävintä kehityksessä on eron säilyminen näinkin suurena, vaikka naisten koulutustaso on kaikilla aloilla noussut miesten ohi."

Kissa pöydälle!

Osasyy palkkaeroihin on ongelman näkymättömyys. Viitamaa-Tervonen harmittelee suomalaisten heikkoa palkkatietämystä.

"Täkäläisessä työkulttuurissa ei puhuta avoimesti palkoista. Palkkojen määräytymisperusteet tunnetaan huonosti, samoin vaikuttamisen keinot. Tutkimustiedon mukaan puolet työntekijöistä ei tiedä, miten he voisivat saada palkankorotuksen tai miten oma suoritus vaikuttaa palkkaan.  Yksityisen sektorin palkkatiedot ovat vielä salaisia, mikä vaikuttaa osaltaan mahdollisuuteen käydä avointa keskustelua."  

Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää syyskuussa kampanjan 'Puhutaan palkoista'. Sen tavoitteena on rohkaista työntekijöitä, työnantajia ja työmarkkinajärjestöjä keskustelemaan avoimesti palkkakysymyksistä ja tarvittaessa ryhtymään toimiin erojen korjaamiseksi.

www.puhutaanpalkoista.fi

"Avoimuus ja keskustelu lisäävät palkkatietämystä ja antavat kimmokkeen selvittää, onko työpaikalla perusteettomia eroja. Kaikki erot eivät ole sitä, mutta työpaikoilta löytyy myös sukupuoleen perustuvaa syrjintää ja eriarvoisuutta."

Kampanja suunnataan kansalaisille, työpaikoille ja oppilaitoksiin kysymysten avulla.  'Kissa kiitoksella elää - entä sinä?' kehottaa pohtimaan, onko palkkajärjestelmä kannustava ja oikeudenmukainen. Nuorten tietoisuutta oman työnsä arvosta herätellään sloganilla 'Kuka kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse?' 'Nostetaan kissa pöydälle!' on puolestaan kannustin ryhtyä tuumasta toimeen.

"Toivomme kampanjan tukevan palkkatietämystä ja reilujen palkkajärjestelmien kehittymistä. Työnantajien tulee määrittää selvästi, mistä töissä maksetaan ja millä perusteella. Näiden perusteiden tulee olla kaikkien tiedossa. Oma esimies on tärkein tiedonlähde."

Hyvä työkalupakki

Palkkaus on ollut tasa-arvokysymysten asialistalla pitkään, eikä ongelmaa ole vieläkään saatu ratkaistua. Viitamaa-Tervosen mielestä hitaus ei kuitenkaan anna syytä synkkyyteen.

"Eteenpäin mennään, vaikka pienin askelin. Tämä on sitkeyttä vaativaa hommaa, jossa ei saa antaa periksi. Ja kun vauhti on hidas, on tärkeää tarttua moniin mahdollisuuksiin. Työehtosopimukset ovat juuri nyt ajankohtaisia ja maltillisinakin niillä voidaan kaventaa eroja. Myös palkkakartoitusten avulla voidaan lisätä tietoutta ja avoimuutta sekä tehdä korjauksia palkkoihin."

Viitamaa-Tervonen pitää suomalaista palkkatasa-arvoon pyrkivää koneistoa toimivana, kansainvälisestikin vertailtuna. Myös työkalupakki tasa-arvolakeineen ja samapalkkaisuusohjelmineen sekä toimivine työehtosopimusjärjestelmineen on hänestä varsin hyvällä mallilla.

"Kysymys on nyt siitä, miten tämä koneisto rasvataan käyttökuntoon hoitamaan sille kuuluvat tehtävät".

Paula Mannonen

Näkökulmat