Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Pitäisikö viinit tuoda ruokakauppoihin?

Ministry of Social Affairs and Health
Julkaisuajankohta 16.10.2015 14.50
Uutinen

Alkoholilainsäädännön kokonaisuusuudistus käynnistyi 12.10. STM:n koolle kutsumassa työpajassa. Työpajassa parikymmentä osallistujaa keskusteli näkemyksistään alkoholilaista. Keskustelun keskiössä olivat muun muassa Alkon monopoli, normien purku, alkoholijuomien hinta, myynnin vapauttaminen sekä mainonnan sääntely. Haittojen ehkäisemisen ryhmän johtaja Kari Paaso sosiaali- ja terveysministeriöstä palaa vielä työpajan pääaiheisiin.

Tekstiversio haastattelusta

Pitäisikö Alkon monopoli säilyttää vai purkaa ja pitäisikö esimerkiksi viinit tuoda ruokakauppoihin?

”Mielestäni ei pitäisi monopolia purkaa eikä muuttaa kaupanpitosäädöksiä. Kun kuitenkin meidän alkoholilaki perustuu siihen, että pyrimme vähentämään alkoholista aiheutuvia haittoja, ja kaikki tutkimustulokset, jotka tiedämme osoittavat, että mitä laajempi saatavuus, sitä suurempi kulutus ja suuremmat haitat. Eli kyllä minä jättäisin tässä uudistuksessa ainakin viinit Alkon myytäviksi.”

Pitäisikö alkoholin mainontaa vapauttaa vai kiristää?

”Mielestäni sitä pitäisi lähinnä selkeyttää – siis säädöksiä pitäisi selkeyttää. Alkoholimainonnan ongelma on ollut epäselvät säädökset. Vuonna 1995 kun nämä nykyiset säädökset tehtiin, ne pykälät käännettiin suoraan EU:n audiovisuaalisia laitteita koskevista mainontasäädöksistä, ja niistä tuli äärimmäisen epäselvät. On olemassa 60 sivua Valviran ohjeita siitä, miten näitä säädöksiä tulkitaan. Viime kaudella niitä yritettiin selkeyttää jonkin verran ja niitä saatiinkin selkeämmäksi. Mutta ehdottomasti olisi hyvä, että perusselkeytys tehtäisiin. Se ei välttämättä tarkoita kiristystä eikä löysennystä, mutta selkeytystä.”

Miten matkustajatuontiin ja verkkokauppaan ulkomailta tulisi kiinnittää huomiota?

”Kyllähän ne tärkeitä asioita ovat, varsinkin matkustajatuonti, ja sen takia sitä seurataankin hyvin tarkkaan. Olemme vuodesta 2004 seuranneet matkustajatuontia ihan samalla metodilla. Moni voisi sanoa, että se metodi ei ole hyvä tai että se ei tuo kaikkea esille. Mutta kun se on ollut jo 11 vuotta samalla tavalla, niin meillä on jonkinnäköinen tarkka käsitys siitä, mitä matkustajatuonti on. Eli se on tarkka seuranta. Tällä hetkellä se ei sinällään näytä kovin hälyttävältä. Ainahan se on liikaa, mutta ei se ole noussut kuitenkaan mitenkään erityisesti.

Nettikauppa on mielenkiintoinen ilmiö. Meillä on tulossa EU:n tuomioistuimesta marraskuun loppupuolella tuomio siitä, millä tavalla saamme rajoittaa nettikauppaa. Jos tuomio on samanlainen kuin mitä julkisasiamies lausunnossaan sanoi, meillä on hyvät mahdollisuudet puuttua nettikauppaan.

Yksi ongelma nettikaupassa on myös se, että siitä pitäisi maksaa verot aina kun tilaa ulkomailta. Sinällään meillä se on sallittua, mutta verojen keruu on vähän vaikeaa. Sen jälkeen kun saamme EU:n tuomioistuimen oikeustapauksen, pystymme katsomaan alkoholilainsäädännön uudistuksessa nettikauppaa.”

Mitä alkoholilainsäädäntöön liittyviä normeja olisi järkevintä ja kannattavinta purkaa?

”Siinä voisi vesurilla olla paljon töitä. Alkoholilain byrokratia, tai normit, ovat peräisin vanhalta ajalta. Kun vuonna 1932 säädettiin kieltolain jälkeen väkijuomalaki, ajatus oli että laki oli hyvin löysä, tai yleispykäliä, joiden sisällä Alko voi antaa tarkempia määräyksiä. Kun Alko-keskeinen systeemi hajotettiin vuonna 1995, määräykset jäivät kuitenkin sinne sisään aika pitkälti. Eli meillä on sellainen vanha Alko-keskeinen ajatus siitä, että elinkeinoharjoittajiin ei oikein voi luottaa, joten täytyy kaikki säädellä pikkutarkasti.

Se on sellainen hyvin ylhäältä alas -järjestelmä. Nyt voitaisiin hyvinkin paljon tätä säädöstä purkaa ja luottaa siihen, että elinkeinoharjoittajat toimivat tiettyjen periaatteiden mukaisesti. Jos ne eivät toimi, niin siitä tulee sanktioita. Että siinä on hyvin paljon tekemistä.”

Miten alkoholilainsäädännön uudistus etenee?

”Meillähän on pohjaa jo jonkin verran tehty, eli ei ihan nollasta aloiteta. Meillä oli tällainen sidosryhmätilaisuus, työpaja, jossa teollisuutta, kauppaa ja kansanterveysjärjestöjä pyydettiin keskustelemaan niistä asioista, joista ne voivat olla yhtä mieltä tai eri mieltä. Tästä saadaan tietty pohja, jota nyt tutkitaan virkamiespuolella. Ja sitten kutsumme tämän saman porukan tai ehkä jopa laajennettuna kuukauden päästä uudelleen katsomaan, mikä tilanne on silloin ja mitä näistä on löydettävissä.

Sen jälkeen virkamiesvalmistelu etenee niin, että helmikuussa meillä olisi HE, hallituksen esitys, siinä muodossa, että se voitaisiin lähettää lausunnolle, luonnollisesti laajalle lausuntokierrokselle. Sitten siihen saattaa tulla – tietenkin tulee – notifiointeja EU:lle niin, että oltaisiin varmaan tuolla touko-kesäkuussa kun voidaan antaa HE eduskunnalle, joka sitten käsittelisi sitä syksyllä 2016.”

Haastattelu: Kimmo Vainikainen
Video: Katariina Vesikko, Kimmo Vainikainen

 
Sivun alkuun