Psykososiaalinen kuormitus koskee kaikkia aloja

23.4.2012 6.49
Uutinen N5-60022

Työn henkinen kuormittavuus ei ole uusi asia. Ihmiset ovat vain alkaneet tunnistaa sen ja puuttua psykososiaaliseen puoleen herkemmin, sanoo ylitarkastaja Jaana Vastamäki.

"Työpaikkakiusaaminen on juuri nyt noussut kovasti pinnalle. Kiusaaminen ei sinänsä ole lisääntynyt, mutta ihmisten tietoisuus asiasta on."

Työpaikkakiusaaminen on vain yksi osa työn psykososiaalista kuormitusta. Myös työ itsessään saattaa olla stressaavaa, jos siihen liittyy esimerkiksi paljon ihmiskontakteja tai työ vaatii jatkuvaa tarkkaavaisuutta. Työn organisoinnin ongelmat saattavat näkyä jatkuvana kiireenä tai keskeytyksinä. Kuormittavuutta voivat lisätä ongelmat työpaikan sosiaalisissa suhteissa, kuten kireä ja kilpailuhenkinen ilmapiiri.

Ihmiset kestävät painetilanteita eri tavalla. Siksi on mahdotonta ennalta arvioida, miten kuormitustekijät vaikuttavat itse kunkin työkykyyn.

"Hyvä työpaikka huomioi työntekijät yksilöinä. Toisaalta jokainen voi miettiä, miten voi itse huolehtia omasta jaksamisestaan ja parantaa omalta osaltaan työilmapiiriä työpaikalla", sanoo Vastamäki.

Hyvä johtaja huomioi paineet

Psykososiaalinen kuormitus liitetään usein esimerkiksi hoivatyöhön. Työ voi kuitenkin olla henkisesti raskasta millä alalla hyvänsä, vaikka rakennustyömaalla.

"Pätkätöissä olevaa nuorta kaveria saattavat ahdistaa monet asiat: osaako hän tehdä oman osansa riittävän hyvin, jatkuvatko työt ja onko työn tulos kylliksi hyvä, jos aikaa työn tekemiseen on vähän", havainnollistaa Vastamäki.

Yksi tärkeimmistä keinoista puuttua psykososiaaliseen kuormitukseen on hyvä johtaminen. Esimiehen kiinnostus alaistensa hyvinvointiin ja alaisten oikeudenmukainen kohtelu ovat omiaan vähentämään kuormittuneisuutta työpaikalla.

Työsuojelutarkastaja ei tuomaroi

Suomi on jaettu viiteen työsuojelun vastuualueeseen, joilla työpaikkoja valvovat työsuojelutarkastajat. Työpaikkatarkastuksilla tarkastajat kiinnittävät huomiota myös työn psykososiaaliseen kuormittavuuteen.

"Kiusaamistapaukset tarkastajat yleensä käsittelevät asiakirjojen perusteella. He eivät ole erotuomareita, jotka etsivät sopua osapuolten välillä. Vastuu on työnantajalla", linjaa Vastamäki.

Lyhytkestoinen altistuminen kuormitukselle on arkipäivää useimmilla työpaikoilla. Vakavat terveysriskit syntyvät, kun kuormitus jatkuu pitkään. Pitkittyessään stressi voi ajaa uupumiseen ja masennukseen ja altistaa fyysisille sairauksille.

Vastamäen mukaan vanhat hyvät keinot, kuten ilmapiirikartoitukset, kehityskeskustelut ja johtamiskyselyt auttavat huomaamaan, missä työpaikalla oikein mennään.

"Työnantajan on arvioitava työturvallisuutta ja työhön sisältyviä riskejä. Arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota myös psykososiaalisiin riskeihin."

Psykososiaalisen kuormittavuuden vähentämiseen kiinnitetään lähivuosina paljon huomiota.

Työsuojelun valvonnan tueksi laaditaan valtakunnallinen valvontaohje, joka yhdenmukaistaa psykososiaalisen kuormituksen työsuojeluvalvontaa. Vuosina 2014-2015 kampanjoidaan Euroopan laajuisesti psykososiaalisten riskien tunnistamiseksi ja vähentämiseksi.

Pitkät sairauspoissaolot syyniin

Hyvä indikaattori kuormittavuuden havaitsemiseksi ovat sairauspoissaolot. Kesäkuun alussa voimaan tuleva lakimuutos edellyttää, että työnantajan on pidettävä kirjaa ja raportoitava työterveyshuollolle pitkittyneistä sairauspoissaoloista.

Toimilla halutaan ottaa työntekijästä koppi tarpeeksi varhaisessa vaiheessa ja tukea työssä jaksamista sekä ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen.

"Työnantaja voisi hyvässä hengessä kysyä alaiseltaan, mistä jatkuvat poissaolot johtuvat. Jos työssä ei jakseta entiseen malliin, voidaan miettiä esimerkiksi työnkuvan muuttamista tai lyhempää työpäivää", ehdottaa Vastamäki.

Toimittaja: Tiina Tuominen