Palveluinnovaatiohanke luo jakelukanavia hyötytiedolle

9.11.2009 8.32
Uutinen N5-51171
Sosiaali- ja terveydenhuollossa kerätään paljon tietoa palvelujen toimivuudesta, mutta tiedot jäävät usein hyödyntämättä. Samoin hankkeiden tulokset eivät välity käytäntöön, kun ei ole paikkaa, mistä tarvitsijat ne löytäisivät. Palveluinnovaatiohanke on tarttunut näihin haasteisiin.

 

Palvelujen toimivuudesta kerätään tietoja internetissä toimivaan Palveluvaakaan ja Innokylä opistoineen, kirjastoineen ja pankkeineen tarjoaa tietoa hankkeiden tuloksista. "Tieto tuo käyttövoimaa julkiselle keskustelulle ja voi lisätä uusien toimintamallien kysyntää", ohjelmapäällikkö Juha Teperi toteaa.

Palveluinnovaatiohankkeen tavoitteena on tukea palvelujärjestelmää uudistumaan.

"Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toimivat Suomessa kansainvälisesti vertaillen hyvin. Mutta meillä on edessä haasteita, joihin emme pysty nykytavalla toimimalla vastaamaan", Teperi sanoo.

"Toimivuus on yhteinen nimi palvelujen saatavuudelle, laadulle, tehokkuudelle ja yhdenvertaisuudelle. Perustuslain mukaan palveluja pitää saada niiden, jotka niitä tarvitsevat. Ollakseen kestävällä pohjalla palvelujärjestelmän pitää olla tehokas, jotta rahat riittäisivät sen ylläpitoon."

Palveluvaaka aloittaa vuonna 2011

"Meillä on jo aika paljon tietoa palvelujen toimivuudesta, mutta tieto on hajallaan ja vaikeasti löydettävissä eikä sitä hyödynnetä. Internetissä vuoden 2011 alussa avattava Palveluvaaka kokoaa olemassa olevan tiedon kaikkien ulottuville", Teperi sanoo.

Palveluvaakaa varten ei kehitä  uusia indikaattoreita, vaan se on jakelukanava jo olemassa olevalle tiedolle. Siitä tehdään helppokäyttöinen, jotta kuka tahansa ymmärtää siihen koottavia tietoja.

Palveluvaa'assa sosiaali- ja terveyspalveluja koskevat tiedot ovat saatavissa kunta-, tai yksikkökohtaisesti. Esimerkiksi voidaan nähdä, että oman kunnan terveyskeskuksessa joutuu odottamaan lääkärille näin kauan, maassa keskimäärin näin kauan ja naapurikunnassa näin kauan. Tai sama palvelu maksaa meillä näin paljon ja naapurikunnassa paljon vähemmän.

Teperi toivoo, että tieto synnyttää keskustelua palvelujen toimivuudesta ja kustannuksista.

Tanskassa sikäläinen "palveluvaaka" on antanut käyttövoimaa julkiselle keskustelulle ja vauhdittanut palvelujärjestelmän kehittämistä. Organisaatiot ovat joutuneet kertomaan, miksi niiden tulokset tietyissä toiminnoissa ovat sellaisia kuin ovat.

"Uskon, että Palveluvaaka toimii samoin Suomessakin ja sysää järjestelmää kehittymään. Tietoon perustuva keskustelu lisää uusien toimintamallien ja toiminnan kehittämisen kysyntää. Uusia toimintamalleja meillä jo on, mutta niiden kysyntää pitää lisätä, jotta niitä otettaisiin käyttöön", Teperi tähdentää

Innokylälle on tilaus

STM ja monet muut toimijat ovat rahoittaneet tuhansia sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeita. Hankkeisiin on laitettu paljon rahaa, mutta hyvienkin hankkeiden tuloksista vain osa jää elämään ja otetaan käyttöön.

Hanke on yleensä jo päättynyt, kun sen tuloksia pitäisi viedä käytäntöön, eikä hankkeiden tulosten levittämiseen ole enää voimavaroja ja välineitä.

"Marraskuun alussa julkistettu Innokylä tarttuu tähän haasteeseen. Se tarjoaa alustan uusien toimintamallien luomiselle, arvioinnille ja hyödyntämiselle", Teperi esittelee.

"Innokylästä tulee niin avoin ja näkyvä, että erilaiset toimijat - sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjät, asiantuntijat, palveluntuottajat, kuntien päättäjät - löytävät sen."

Kehittämiseen mukaan lamasta huolimatta

Innokylää rahoittaa STM:n ohella ainakin Tekes. Kylää rakentaa ja kehittää konsortio, jossa Kuntaliitto on koordinointivastuussa. Muita toimijoita ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ja Terveyden edistämisen keskus. Innokylä on avoin myös muille toimijoille. Tervetulleiksi työhön mukaan toivotetaan esimerkiksi sosiaalialan osaamiskeskukset, ammattikorkeakoulut ja julkiset ja yksityiset palveluntuottajat.

Kylässä on Innopankki ja Inno-opisto, jossa on Inno-kirjasto. Inno-klinikalla eri toimijat voivat kehittää yhdessä uusia palvelumuotoja. Vastaisuudessa sosiaali- ja terveysalan tapahtumissa on mukana Innomarkkinat, jotka esittelevät Innokylää ja sen palveluita.

Esimerkiksi lastensuojelua uudistavan kunnan edustaja voi kysyä Innokylän tutorilta, miten lastensuojelun avopalveluja voisi kehittää, mitä uusia palvelumalleja on viime vuosina kehitetty. Hankkeiden rahoittajat voivat arvioida, mitä vaikutuksia heidän rahoittamillaan hankkeilla on ollut.

Juha Teperi haastaa kunnat kehitystyöhön lamasta huolimatta. On paljon järkevämpää tutkia, miten palvelun voisi tuottaa tehokkaammin kuin käyttää juustohöylää.

"Mikään rahoittaja ei rahoita hankkeita sataprosenttisesti, kuntien on irrotettava kehittämiseen myös omaa rahaa. Se voi olla kunnille nykyisessä taloudellisessa tilanteessa vaikeaa. Mutta jos kunnat eivät hyödynnä uusia mahdollisuuksia rahoittaa hankkeita, esimerkiksi Tekesin hankeavustukset menevät vain yksityisten palvelujen kehittämiseen."

Merja Moilanen