Koronavirus: valtioneuvoston  tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta sekä thl.fi

Suun terveyspalvelut kohdennettava tarpeen mukaan

9.12.2013 9.42
Uutinen N5-63518
Vastavalmistunut suun terveydenhuollon selvitysraportti korostaa toiminnan kohdentamisen merkitystä. ”Sen sijaan, että kaikille tarjotaan samanlaisia palveluja, ne tulee räätälöidä potilaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Kun tarve arvioidaan heti alussa ja se määrittää hoitoon pääsyä ja sen laadukasta toteutumista, meillä on mahdollisuus päästä eroon pitkistä jonoista” , sanoo lääkintöneuvos Anne Nordblad.

Suun terveydenhuollon kehitystä pohtinut työryhmä jätti raporttinsa ministeri Huoviselle marraskuun lopulla. Ryhmän toimeksianto kattoi ehkäisevän työn, palvelujen sisältöä ja rakennetta koskevat asiat, yhteistyön julkisen ja yksityisen sektorin sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä sekä työvoimakysymykset. Jokaisen alueen kehittämisestä tehtiin omat ehdotuksensa, joihin liitettiin vielä esitykset tarvittavista toimenpiteistä. 

Sosioekonomiset erot kaventuneetKymmenkunta vuotta sitten käynnistynyt hammashoidon uudistus on Nordbladin mukaan toteutunut aika lailla tavoitteiden mukaisesti.

”Aikuisten palvelujen lisääminen järjestelmään on tuonut terveyskeskuksiin asiakkaita, jota eivät ennen käyneet hammaslääkärissä. Tämä on osaltaan auttanut kaventamaan sosioekonomisia eroja, jotka ovat suun terveydessä olleet vielä suurempia kuin muilla terveyden aloilla. Tämä suunta on tärkeää saada jatkumaan.”

Selvitysryhmä ehdottaa yhtenäisiä  tutkimus- ja hoitosuunnitelmakäytäntöjä julkisissa ja yksityisissä palveluissa. Hyvä vastaanottokäytäntö viedään koko maahan ja integraatiota perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä lisätään. Hoitoketjun sujuvuus vaatii suun terveyden huomioon ottamista kroonisten tautien hoidon yhteydessä, mikä taas edellyttää moniammatillisuutta ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä.  Toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arvioimiseksi ryhmä ehdottaa valtakunnallisten kriteereiden laadintaa.

Raportissa korostetaan myös ikäihmisten palvelujen tärkeyttä. Kun suun terveydenhuollon kehitys on taannut omien hampaiden säilymisen, hoidon tarve kasvaa vanhemmissa ikäluokissa.
 
Kansalaisten näkökulmasta ehkä selvin muutos on hammaslääkärille ja suuhygienistille tehtävien tutkimus- ja tarkastuskäyntien välin harventaminen vuodesta kahteen, jos muuhun ei ole erityistä tarvetta. Suositus koskee sekä julkista että yksityistä sektoria. ”J os hammaslääkäri arvioi tiiviimmän tahdin tarpeelliseksi, siitä pidetään tietenkin kiinni. Kaikilla tällaista tarvetta ei kuitenkaan ole, joten potilaan tilanteen yksilöllinen arviointi on tässäkin tärkeää”, Nordblad sanoo. 

Systematisointia ja suunnitelmallisuuttaSelvitysryhmän ehdotukset toimivat Nordbladin mukaan pohjana yksityiskohtaisemmalle jatkotyölle.

”Pienempi ryhmä arvioi vielä ehdotusten vaikuttavuutta sekä terveys-  ja kustannusvaikutuksia ja päättää, missä järjestyksessä asioita nostetaan ja viedään toteutettavaksi.” 

Nordblad ei usko tiukan talouden estävän suunnitelmien toteutumista.  ”Ehdotuksissa on paljon sellaista, mikä systematisoi toimintaa ja lisää sen suunnitelmallisuutta.  Päällekkäisyyksien poisto sekä tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisääntyminen tuovat säästöjä, jotka tasapainottavat mahdollisia lisäkuluja.”

Suun terveydenhuollon kentällä keskeinen ongelma on pitkään ollut hammaslääkäreiden ja etenkin erikoishammaslääkäreiden puute.  Koulutuspaikkojen supistamisen myötä hoitotehtävissä toimivien hammaslääkärien määrä on koko maassa pudonnut vuosituhannen vaihteen viidestä tuhannesta lähes tuhannella. Lisäksi keski-ikä ammatissa on melko korkea, ja esimerkiksi terveyskeskusten hammaslääkäreistä neljännes työskentelee osa-aikaisesti.

”Koska hammaslääkärikoulutus on alkanut uudelleen Turussa ja Kuopiossa, työvoimatarve näyttää jatkossa turvatulta. Terveyskeskuksissa pulaa on paikattu lisäämällä suuhygienistien ja hammashoitajien määrää ja tehostamalle muutenkin työnjakoa.  Erikoislääkäritason osaamista vaativaa hoitoa halutaan kuitenkin jatkossa keskittää suurempiin kokonaisuuksiin”, Nordblad toteaa. Henkilöstöpulan ohella hän haluaisi korjausta myös toiseen ongelmaan.

”Meillä on selvästi tarvetta uudenlaiseen ajatteluun. Suun terveydenhuollon kokonaisuus pitäisi kytkeä vankemmin kuntien strategiseen suunnitteluun. Tarvitaan myös käytännön elämässä toimivia malleja. Terveyden edistämisessä hyvä esimerkki on päivähoidon makeisvapaus ja hampaiden harjauksen palauttaminen päiväkoteihin. Tällaisia aloitteita tarvitaan lisää.”


Paula Mannonen
Näkökulmat