Sosiaalihuoltolaki uusiutuu asiantuntijoiden ja asiakkaiden yhteistyönä

22.5.2012 5.26
Uutinen N5-60460

Apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä kritisoi nykyistä lainvalmistelua avoimuuden puutteesta. Lakeja laaditaan yhä niin, ettei niistä haluta pukahtaa mitään valmisteluvaiheessa. Sosiaalihuoltolain kanssa on toimittu tismalleen päinvastoin. Kaikki osat on haluttu julkisiksi sitä mukaa, kun ne ovat valmistuneet.

Sosiaalihuoltolakia onkin uudistettu hiukan epätyypillisellä tavalla. Perinteisen työryhmän ohella lain valmistelussa on ollut mukana poikkeuksellisen paljon sidosryhmiä. Väärälän mukaan valmistelussa haluttiin yrittää uutta ja avoimempaa valmistelutapaa.

"Sosiaalihuoltolaki on kokonaisuutena niin mutkikas, että kaikenlaista asiantuntijuutta tarvitaan", summaa Väärälä.

Uudenlaiseen lainvalmisteluun liittyvät riskit olivat tiedossa alusta lähtien. Väärälän mukaan mukana olevissa intressiryhmissä oli luonnollisesti paljon paineita ajaa omaa etua. Pahimmat särmät hioutuivat, kun asioista piti neuvotella kasvotusten muiden kanssa.

Vinkkejä sosiaalitoimen asiakkailta

Sosiaalihuollon lainsäädäntöä valmistelevassa STM:n työryhmässä on mukana noin 25 henkilöä, minkä lisäksi asiantuntijuutta on haettu talon ulkopuolelta. Lain toimivuutta on haluttu arvioida myös yhdessä kuntien kanssa. Mukana ovat olleet Oulu, Järvenpää ja Tuusula.

Lisäksi tietoa ja näkemystä hankittiin yleisissä tai eri ryhmille kuten sosiaali- ja terveysalan järjestöille järjestetyissä kuulemistilaisuuksissa, seminaareissa ja erinäisissä keskusteluissa. Lisäksi työryhmän jäsenet ovat voineet koota omia sparrausryhmiään.

Lain valmistelussa oli ihmisiä eri aloilta, eri koulutustasoilta ja erilaisilla taustoilla.

"Tärkeitä ja mielenkiintoisia näkökulmia ovat antaneet sosiaalitoimen asiakkaat eri keskusteluissa. He ovat omalla tavallaan sosiaalitoimen asiantuntijoita", perustelee Väärälä.

"Halusimme saada uuden lain edellistä asiakaslähtöisemmäksi. Siinä auttoi asiakkaiden kuuleminen."

Lisää avoimuutta valmisteluun

Väärälä uskoo, että avoimuus on lisännyt luottamusta. Samalla ihmisten ymmärrys lainmuutosprosessista on lisääntynyt.

"Mukana olleet ymmärtävät nyt paremmin sen, kuinka mutkikas prosessi lainvalmistelu on."

Voisi kuvitella, että kun kokkeja häärää sopassa näinkin monta, on vaikeaa saada aikaan kaikille mieluista lopputulosta. Väärälä myöntää, että konstikkaan koneiston kasassa pitäminen on aika ajoin hankalaa.

"Professioriitoja on syntynyt, kun on pohdittu sosiaalityön asemaa", paljastaa Väärälä.

"Kaikkea ei pystytä laillakaan ratkaisemaan. Tavoitteiden pitää olla realistisia."

 Tämäntyyppinen lainvalmistelu vie tavallista enemmän aikaa ja vaatii paljon työtä. Tilaisuuksien anti pitää purkaa teksteiksi, jonka jälkeen niistä kootaan monenlaista asiantuntijuutta yhdistelevä kokonaisuus.

Lainvalmistelu eteni myös eri järjestyksessä kuin tavallisesti. Tällä kertaa mietittiin ensin, millaisia palvelutarpeita ihmisillä on ja millaisin keinoin niihin voitaisiin vastata. Vasta sen jälkeen alettiin miettiä, mitä nämä palvelut olisivat.

"Olemme saaneet paljon kiitosta tästä käännetystä järjestyksestä. Kyse on ihmisten perustuslaillisten oikeuksien turvaamisesta", sanoo Väärälä.

Sosiaaliasiat kietoutuvat kaikkialle

Väärälä toivoo, että lain valmistuttua voitaisiin arvioida prosessin toimivuutta ja sitä, olisiko sitä mahdollista käyttää laajemmin.

"Riippuu tietysti lain merkittävyydestä. Menettely voisi sopia, kun valmistellaan palveluihin keskittyvää lakia, jolla on välitön vaikutus asiakkaisiin."

Sosiaalihuoltolain valmistelussa tulee selkeästi esille se, kuinka monille elämänalueille sosiaalihuolto ulottuu. Väärälän mukaan olisi tärkeää, että lain soveltamisen myötä niin sanottu sosiaalinen kaikissa politiikoissa -ajattelu syvenisi.

Uuden sosiaalihuoltolakiluonnoksen perusteluineen on määrä olla valmis 30. kesäkuuta.

Toimittaja: Tiina Tuominen