Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaalta saisi jatkossa periä vain laissa säädettyjä maksuja
Hallitus esittää uutta asiakasmaksulakia, joka koskee maakunnan järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja. Jatkossa asiakkaalta saisi periä maksuja vain niistä palveluista, joiden maksuista säädetään asiakasmaksulaissa.
Tavoitteena on, että maksut olisivat kohtuullisia eivätkä estäisi tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä.
Asiakkaan oma maakunta perisi asiakasmaksut. Se voisi periä enimmäismääräisiä maksuja pienempiä maksuja tai olla perimättä maksua. Asiakas maksaisi saman maksun kaikista maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvista palveluista riippumatta tuottajasta. Myös asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla hankituista palveluista perittäisiin samat asiakasmaksut kuin maakunnan palveluista. Palveluntuottaja voisi periä maksun vain käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta.
Maksut jaettaisiin edelleen tasasuuruisiin ja maksukyvyn mukaan määräytyviin (tulosidonnaisiin) asiakasmaksuihin. Tulosidonnaisissa maksuissa otettaisiin huomioon vain jatkuvat ja säännölliset tulot, ei varallisuutta. Metsätulosäännökset säilyisivät ennallaan.
Maksukaton soveltamisalaa laajenee
Maksukaton taso on tarkoitus säilyttää ennallaan (683 euroa). Maksukattoa kerryttäisivät jatkossa myös suun terveydenhuollon käynti- ja toimenpidemaksut, tilapäisen kotisairaanhoidon ja kotisairaalan maksut, ensihoitopalvelun maksut sekä toimeentulotuesta maksetut maksut.
Etäpalveluista saisi periä saman maksun kuin perinteisestä käyntiin perustuvasta palvelusta. Myös nämä maksut kerryttäisivät maksukattoa. Perustason ja erikoistason maksukäytäntöjä yhdenmukaistettaisiin. Lääkäri-, hoitaja-, terapia- sekä sarjahoidon maksuista perittäisiin jatkossa maksu jokaiselta käyntikerralta ja maksut laskettaisiin mukaan maksukattoon.
Maksukaton seurantavelvollisuus siirtyisi asiakkaalta maakunnalle.
Maksujen alentamista ja perimättä jättämistä koskevan säännöksen velvoittavuutta vahvistettaisiin ja sitä laajennettaisiin terveydenhuollon lyhytaikaisen laitoshoidon maksuihin (sairaalan hoitopäivät). Asiakkaalle olisi kerrottava mahdollisuudesta hakea maksuun huojennusta. Maksun huojentaminen olisi ensisijaista toimeentulotukeen nähden.
Maksuttomat terveyspalvelut alaikäisille ja ennaltaehkäisyyn
Alaikäisten terveyspalvelut olisivat jatkossa kokonaan maksuttomia. Muutos laajentaisi maksuttomuuden myös terveydenhuollon laitoshoitoon ja erikoissairaanhoitoon.
Ennaltaehkäisevistä palveluista ei jatkossakaan pääsääntöisesti perittäisi asiakasmaksuja. Myös mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvät avohoidon käynnit olisivat maksuttomia.
Kotihoidon, palveluasumisen ja laitoshoidon maksuperusteita yhdenmukaistetaan
Asiakasmaksulakiin lisättäisiin pitkäaikaista palveluasumista koskevat maksut. Samalla yhdenmukaistettaisiin pitkäaikaisista tai jatkuvista ja säännöllisistä palveluista perittävien tulosidonnaisten maksujen perusteet.
Jatkuva ja säännöllinen kotihoito ja pitkäaikainen tavallinen palveluasuminen rinnastettaisiin, sillä molemmissa tuodaan palveluja asiakkaan kotiin eikä avun tarve ole ympärivuorokautista. Kotihoidon maksujen tulorajoja nostettaisiin.
Myös pitkäaikainen tehostettu palveluasuminen ja pitkäaikainen laitoshoito rinnastettaisiin. Molemmissa palveluissa asiakkaat ovat intensiivisen ympärivuorokautisen hoivan ja huolenpidon tarpeessa. Tehostetun palveluasumisen asiakkaille säädettäisiin vähimmäiskäyttövara 160 euroa. Laitoshoidossa se on 108 euroa.
Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021.
Lisätietoja
erityisasiantuntija Marjo Kekki, p. 02951 63675
lakimies Salla Kokko, p. 02951 63212
johtaja Kari Paaso, p. 02951 63340