Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Sote-johtoryhmän kokouksen asialistalla rahoitusasioita

social- och hälsovårdsministeriet
Julkaisuajankohta 4.2.2020 9.08
Uutinen

Sote-johtoryhmä käsitteli kokouksessaan 27.1. muun muassa rahoitus- ja laina-asioita sekä maakuntavaalisuunnitelmia. Lisäksi johtoryhmä sai tilannekatsauksen henkilöstöjaoston toiminnasta.

Rahoitus: Valtionosuuskriteereihin myös terveyden ja hyvinvoinnin edistämiskerroin

Erityisasiantuntija Jenni Jaakkola ja neuvotteleva virkamies Ville Salonen valtiovarainministeriöstä, Heli Hätönen sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä Unto Häkkinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta esittelivät kuntien ja maakuntien rahoituksen järjestämistä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiskerrointa ja tutkimusta korvauskriteereistä. Laskennallista sote-rahoitusta siirtyy uudistuksessa kunnilta maakunnille 19,2 miljardia euroa.

Maakuntien rahoituksen kriteerien määrittelyssä keskeistä on kannustavuus palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen. Kaikilla alueilla tulee olla edellytykset selviytyä lakisääteisistä tehtävistään ja eri alueiden asukkaiden oikeus yhdenvertaisiin palveluihin on turvattava.

Kuntien valtionosuuksien määräytymisessä on tulojen tasausjärjestelmä, jonka tavoitteena on pitää kuntakohtaiset rahoitusmuutokset kohtuullisen suuruisina. 

Edellisen uudistuksen valmistelun mallin mukaisesti valtionosuuskriteereihin on tulossa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiskerroin. Kertoimen tarkoituksena olisi kannustaa ja tukea kuntia ja maakuntia toteuttamaan sellaisia toimia, jotka edistävät asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Kertoimella voisi vaikuttaa myös kansansairauksien ehkäisyyn, ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn sekä sosiaalisen hyvinvoinnin ja työllistymisen edistämiseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiskertoimessa käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuottamaa tietoa väestön palvelujen tarpeesta. THL:n Korvauskriteerit ja maakuntien arviointi -hankkeessa on tutkittu lisäksi kriteereitä rahoituksen tarveperusteisen jakamisen perustaksi ja palvelujentuottajien korvausperusteille. Tavoitteena on muun muassa varmistaa asukkaiden yhdenvertainen kohtelu ja kehittää kansallisten rekisterien tietosisältöjä niin, että käytettävissä on kattava tieto rahoituskriteerien pohjaksi. Hankkeen raportti julkaistaan lähiaikoina.

Maakuntavaalit olisivat jatkossa kuntavaalien yhteydessä

Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä esitteli maakuntavaalisuunnitelmia, jotka pohjautuvat edellisen vaalikauden valmisteluun. Jokainen maakunta olisi oma vaalipiirinsä, ja kunnilla ei olisi valtuustossa kiintiöpaikkoja. Maakuntavaltuuston koko määräytyisi asukasluvun mukaan, mutta se olisi vähintään 59 henkilöä. Maakunta voisi kuitenkin itse päättää suuremmastakin valtuustosta. Äänioikeus ja vaalikelpoisuus määräytyisivät samoin kuin kuntavaaleissa. Ehdokkaaksi olisi mahdollista asettua sekä kunta- että maakunta-, eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa.

Ensimmäisten maakuntavaalien ajankohta on vielä avoin, mutta jatkossa vaalit olisivat yhtä aikaa kuntavaalien kanssa. Maakuntavaalien äänet laskettaisiin kunnissa, mutta vaaleihin liittyvät viranomaistehtävät hoitaisi ja vaalituloksen vahvistaisi uusi toimielin, maakuntavaalilautakunta.

Maakuntiin on kaavailtu myös neuvoa-antavaa kansanäänestystä. Kansanäänestys olisi mahdollista järjestää myös pelkästään kirjeäänestyksenä.

Maakunnille siirtyville lainoille tarvitaan valtiontakaukset

Erityisasiantuntija Ville Koponen valtiovarainministeriöstä esitteli maakunnille siirtyvien lainojen valtiontakauksiin ja Kuntarahoituksen lainoihin liittyvät lainsäädännön muutostarpeet.

Sote-uudistuksen valmistelussa on jo linjattu, että sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien omaisuus, vastuut ja velvoitteet siirrettäisiin suoraan maakunnille. Maakunnille siirtyisivät myös kuntayhtymien velat ja sitoumukset. Kuntien velat eivät siirtyisi.

Lainojen siirtymisen johdosta lainsäädäntöön on tarpeen lisätä säännökset valtiontakauksesta ja lainan myöntämisestä. Lakimuutos koskisi vain uudistuksen siirtymävaiheessa maakunnille siirtyviä lainoja ja muita sitoumuksia.

Valtiontakaus tarvitaan kuntayhtymien lainoille, koska niiden lainansaantiperusteena on ollut verotusoikeus ja maakunnilla ei ole verotusoikeutta. Toinen muutos tarvitaan Kuntarahoitus Oyj:n lainojen myöntämiseen, sillä nykylainsäädännön mukaan Kuntarahoitus voi myöntää lainoja vain kunnille ja kuntayhtymille. Muutos mahdollistaa Kuntarahoitus Oyj:n myöntämien lainojen ja muiden sitoumusten siirtämisen kuntayhtymistä ja kunnista maakunnille.  

Henkilöstöjaoston työskentely on käynnistynyt

Neuvottelujohtaja Sari Ojanen valtiovarainministeriöstä kertoi, että sote-uudistuksen valmistelun henkilöstöjaoston työskentely on käynnistynyt tammikuussa.

Kunnista siirtyy maakuntiin 200 000 henkilöä, mikä vaatii muun muassa palkkaharmonisaatiota ja uusien palkkausjärjestelmien luomisen maakuntiin.

Lisätietoja

Kansliapäällikkö, sote-johtoryhmän puheenjohtaja Kirsi Varhila, p. 0295 163 338, [email protected]

 
Sivun alkuun